Baltic Rim Economies 3/2025: Puolan uusi rooli Euroopan puolustuksessa
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kasvava maailmanpoliittinen epävakaus ovat nostaneet Puolan Euroopan turvallisuuskeskustelun ytimeen. Maasta, jota aiemmin pidettiin varovaisena liittolaisena Naton itärajalla, on tullut yksi liittokunnan vahvimmin aseistetuista jäsenistä ja merkittävä poliittinen toimija alueellaan. Uusimman Baltic Rim Economies -julkaisun kirjoittajat kuitenkin korostavat, että Puolan kasvava sotilaallinen voima tuo mukanaan myös uusia haasteita Washingtonin ja Brysselin, puolustuksen ja talouden, yhtenäisyyden ja jakautuneisuuden välillä.
Ennennäkemätön puolustuksen vahvistaminen
Harva epäilee Puolan päättäväisyyttä rakentaa Euroopan vahvin armeija. ”Puola toteuttaa parhaillaan suurinta puolustusponnistustaan vuosikymmeniin”, kirjoittaa kenraaliluutnantti (evp.), Puolan asevoimien entinen varaesikuntapäällikkö Andrzej Fałkowski.
Vuoteen 2030 mennessä Puolalla voi Fałkowskin mukaan olla enemmän taistelupanssarivaunuja kuin Ranskalla, Italialla ja Iso-Britannialla yhteensä. Puolustusmenojen noustessa 4,7 prosenttiin BKT:sta ja hankintojen ulottuessa Yhdysvaltoihin ja Etelä-Koreaan tavoitteena on ennen kaikkea kansalaisten turvallisuuden takaaminen ja mahdollisten hyökkääjien pelottaminen.
Andrzej Fałkowski: Unprecedented strengthening of Polish defence
Vahva toimija, rajallinen vaikutus
Venäjän hyökkäyssodan jälkeen Puolasta on tullut ”turvallisuuden tuottaja ja nouseva poliittinen suurpelaaja”, Kai-Olaf Lang German Institute for International and Security Affairs -tutkimuslaitoksesta kuvaa. Maan puolustusmenot ylittävät nyt neljä prosenttia BKT:sta, ja Varsova on ottanut johtavan roolin Ukrainan tukemisessa ja Naton itäisen sivustan vahvistamisessa.
Lang kuitenkin varoittaa, että Puolan uusi asema ei välttämättä ole kääntynyt poliittiseksi vaikutusvallaksi. Suhteet sekä Ukrainaan että Yhdysvaltoihin ovat monimutkaistuneet ja uudet epävarmuudet Yhdysvaltojen suhteen ovat nousseet esiin, kun Washington on siirtänyt painopistettään Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Langin mukaan Puolan suurin haaste on yhdistää Yhdysvaltain ja Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ulottuvuudet.
Kovan voiman ja yhteiskunnallisen kestävyyden tasapaino
Nopea asevarustelu vahvistaa Puolan pelotetta, mutta paljastaa myös heikkouksia siviilipuolustuksessa. Danish Institute for International Studies -tutkimuslaitoksen Veronika Slakaityte kuvaa tilannetta Puolan puolustuksen tasapainoiluksi.
”Puolan nopea sotilaallinen vahvistuminen on parantanut sen strategista asemaa, mutta paljastanut lähes yksinomaan kovaan voimaan perustuvan mallin rajat”, Slakaityte kirjoittaa. Pelastuspalvelu ja väestönsuojelu ovat jäljessä Naton standardeista, ja Slakaityten mukaan vain yhteiskunnallinen valmius ja kestävä hankintapolitiikka voivat estää ylilyönnin.
Hallitus on käynnistänyt suurhankkeita, kuten Eastern Shield -puolustusohjelman ja uuden siviilisuojelulain, mutta Slakaityten mukaan Puolan pelote ei enää perustu pelkkään aseistukseen, vaan sen kykyyn yhdistää sotilaallinen voima yhteiskunnalliseen kestävyyteen.
Veronika Slakaityte: The balancing act of Polish defence
Uhat ja aukot puolustuksessa
Venäjän syyskuussa 2025 tekemät drooni-iskut Puolan ilmatilaan olivat herätys. ”Hyökkäys osoittaa, että Venäjä on löytänyt aukon, jonka hyödyntämistä se todennäköisesti jatkaa”, Wojciech Lorenz Puolan kansainvälisten asioiden instituutista varoittaa.
Lorenzin mukaan Puolan kunnianhimoiset puolustuksen modernisaatiohankkeet eivät yksin riitä torjumaan halpoja, massatuotettuja drooneja. ”Tällaisia uhkia vastaan tarvitaan edullisia, massavalmisteisia vastajärjestelmiä”, hän korostaa. ”Oikea yhdistelmä antaisi mahdollisuuden tuhota satoja vihollisdrooneja alhaisin kustannuksin.”
Wojciech Lorenz: Poland needs to fill the gap in its defence potential
Venäjän uhkaa vastaan
Zdzisław Śliwa Wrocławin yliopistosta muistuttaa, että Puolan rooli Naton ”portinvartijana” on ratkaiseva. ”Venäjän uhka ei katoa ja sekä poliitikot että kansalaiset ovat yksimielisiä siitä, ettei maahan voi luottaa”, hän kirjoittaa.
Śliwan mukaan puolustuksen on oltava kokonaisvaltaista ja puolustusmenot on nähtävä kokonaisuutena, jossa sotilaallinen ja siviilipuoli tukevat toisiaan. Hän peräänkuuluttaa poliittista yhtenäisyyttä ja pitkäjänteisyyttä turvallisuuspäätöksissä.
Zdzisław Śliwa: Poland: Facing the Russian threat
”Do the right thing”
Itä-Euroopan tutkimuskeskuksen Venäjä-osaston johtaja Marek Menkiszak korostaa, että Venäjän provokaatiot osoittavat Kremlin pyrkivän purkamaan eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin. Hänen mukaansa päättäväiset toimet eivät ole vain tarpeen, vaan välttämättömiä.
”Puola on pitkään pyrkinyt näyttämään esimerkkiä”, Menkiszak kirjoittaa. ”Olemme katkaisseet energiariippuvuuden Venäjästä, vahvistaneet rajojamme ja investoineet voimakkaasti puolustukseen.” Hän varoittaa kuitenkin kasvavasta sotaväsymyksestä lännessä: Ukrainan tukeminen on hänen mukaansa yhä Euroopan turvallisuuden ydin.
Marek Menkiszak: Do the right thing: A Polish view of the Russian threat
Etulinjan suurvalta etsii tasapainoa
Baltic Rim Economies -julkaisun artikkelit muodostavat selkeän kokonaiskuvan: Puola ei ole enää vain etulinjan valtio, vaan alueellinen suurvalta, joka muokkaa Euroopan turvallisuusympäristöä. Sen tuleva vaikutusvalta riippuu kuitenkin kyvystä löytää tasapaino – puolustuksen ja resilienssin, Yhdysvaltojen ja Euroopan sekä poliittisten kunnianhimon ja sisäisen yhtenäisyyden välillä.
Kuten Lang tiivistää: ”Jotta Puola voisi olla vahva tukipilari Euroopan itäisellä sivustalla ja samalla poliittisesti vaikutusvaltainen, sen on opittava yhdistämään Yhdysvaltain ja Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ulottuvuudet.”
Baltic Rim Economies 3/2025: Developments of Poland's political, economic and security environment
