Baltic Rim Economies 1/2026: Tiedustelu ja ennakointi turvallisuuspolitiikan ytimessä
Uusin Baltic Rim Economies -julkaisu (1/2026) tarkastelee tiedustelun ja ennakoinnin kasvavaa merkitystä turvallisuuspolitiikassa Euroopassa, Itämeren alueella ja laajemmassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Poikkeuksellisen laaja asiantuntijajulkaisu kokoaa yhteen näkökulmia geopoliittisesta murroksesta, sodan ja hybridivaikuttamisen todellisuudesta, teknologian nopeasta kehityksestä sekä tiedustelun ja demokratian suhteesta.
Julkaisun artikkelit nivoutuvat viiden keskeisen teeman ympärille, jotka yhdessä piirtävät kokonaiskuvaa nykypäivän ja tulevaisuuden turvallisuushaasteista.
Tiedustelu ja ennakointi päätöksenteon perustana
Julkaisun keskiössä on tiedustelun ja ennakoinnin rooli strategisen päätöksenteon tukena. Useat kirjoittajat korostavat, että turvallisuuspoliittiset päätökset edellyttävät yhä enemmän analysoitua tietoa, kokonaisvaltaista tilannekuvaa ja kykyä hahmottaa tulevia kehityskulkuja epävarmassa toimintaympäristössä.
Tiedustelun merkitystä kansallisen ja alueellisen turvallisuuden perustana käsittelevät muun muassa Mats Löfström (kansanedustaja, RKP) sekä Joseph Wippl (Boston University, USA), jotka tarkastelevat tiedustelun tehtävää päätöksenteon tukena ja varhaisen varoituksen tuottajana. Sir David Omand (King’s College London, UK) puolestaan pohtii tiedustelun pysyvää arvoa demokraattisissa yhteiskunnissa ja sen roolia strategisena resurssina. Julkaisun loppupuolella ennakoinnin merkitystä turvallisuuspolitiikassa syventävät muun muassa Toni Ahlqvist (Turun yliopisto), Christoph O. Meyer (King’s College London, UK) ja Jari Kaivo-oja (Turun yliopisto).
Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuus murroksessa
Euroopan turvallisuusympäristö on nopeassa muutoksessa, ja julkaisussa kirjoittajat tarkastelevat tätä kehitystä laajasta näkökulmasta. Artikkeleissa analysoidaan EU:n vahvistuvaa roolia turvallisuustoimijana, alueellista yhteistyötä Itämeren alueella sekä transatlanttisen suhteen epävarmuuksia.
Euroopan komission turvallisuusasioista vastaava varapääjohtaja Ilkka Salmi kuvaa artikkelissaan, miten Euroopan unioni on kehittymässä teknokraattisesta toimijasta geopoliittiseksi turvallisuustoimijaksi, jonka päätöksenteossa tiedustelun ja tilannekuvan merkitys kasvaa. Suomen entinen Venäjän suurlähettiläs (2012–2016) Hannu Himanen puolestaan tarkastelee artikkelissaan Euroopan vastuuta omasta turvallisuudestaan tilanteessa, jossa transatlanttinen suhde on murroksessa ja Suomen Liettuan suurlähettiläs Edvilas Raudonikis puolestaan nostaa esiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB8-yhteistyön merkityksen alueellisen vakauden ja turvallisuuden tukena.
Ukraina, Venäjä ja hybridisodankäynnin todellisuus
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muodostaa keskeisen viitekehyksen useille julkaisun artikkeleille. Sota on toiminut konkreettisena testikenttänä tiedustelun, hybridivaikuttamisen ja yhteiskunnallisen resilienssin merkitykselle.
Ukrainan parlamentin jäsen ja maan entinen turvallisuuspalvelun (SSU) johtaja Valentyn Nalyvaichenko, tarkastelee artikkelissaan Ukrainan tiedustelu- ja turvallisuussektorin uudistuksia sekä maan etenemistä kohti EU:ta ja Natoa. Venäjän toimintaa ja hybridisodankäyntiä analysoivat julkaisussa muun muassa Stephen Blank (Foreign Policy Research Institute, USA) ja Hanna Mäkinen (Pan-Eurooppa Insitituutti, Turun yliopisto), jotka käsittelevät Venäjän tiedusteluroolia, vaikuttamisoperaatioita ja informaatiovaikuttamista Euroopassa. Julkaisun Venäjä-kokonaisuus syventää ymmärrystä siitä, miten sotilaalliset, poliittiset ja tiedustelulliset keinot kietoutuvat yhteen käynnissä olevassa konfliktissa.
Teknologinen murros: tekoäly, OSINT ja data tiedustelussa
Teknologian nopea kehitys muuttaa perustavanlaatuisesti tiedustelun toimintatapoja. Julkaisussa tarkastellaan myös tekoälyn, suurten kielimallien, avointen lähteiden tiedustelun (OSINT) sekä satelliitti- ja geospatiaalisen datan vaikutuksia turvallisuuteen ja sodankäyntiin.
Robert Dover (University of Hull, UK) analysoi tekoälyn ja kielimallien mahdollisuuksia ja haasteita tiedusteluanalyysissä, kun taas Stephen Coulthart (University at Albany, USA) tarkastelee OSINTin kasvavaa roolia erityisesti Ukrainan sodan kontekstissa. Useammassa artikkelissa käsitellään myös disinformaation, informaatiovaikuttamisen sekä bio- ja CBRN-uhkien kytkeytymistä teknologiseen toimintaympäristöön.
Demokratia, luottamus ja tiedustelun legitimiteetti
Julkaisun läpileikkaavana teemana on tiedustelun suhde demokratiaan ja oikeusvaltioon. Useat kirjoittajat korostavat, että tiedustelun tehokkuuden ohella sen legitimiteetti, valvonta ja luottamuksen säilyttäminen ovat keskeisiä edellytyksiä kestävälle turvallisuuspolitiikalle.
Tanskan entinen tiedustelupäällikkö Anja Dalgaard-Nielsen kirjoittaa monimuotoisuuden merkityksestä tiedusteluorganisaatioissa ja sen vaikutuksesta analyysin laatuun. Andrew Defty (University of Lincoln, UK) puolestaan tarkastelee parlamentaarisen valvonnan roolia tiedustelutoiminnassa, ja useissa artikkeleissa pohditaan luottamusta instituutioihin, eettisiä kysymyksiä sekä tiedustelun ja vallankäytön suhdetta demokraattisissa yhteiskunnissa.
Laaja katsaus turvallisuuspolitiikan nykytilaan ja tulevaisuuteen
Baltic Rim Economies 1/2026 tarjoaa poikkeuksellisen kattavan katsauksen tiedustelun ja ennakoinnin merkitykseen nykypäivän turvallisuuspolitiikassa. Julkaisun moninaiset teemat osoittavat, että turvallisuus ei ole vain sotilaallinen kysymys, vaan yhä tiiviimmin sidoksissa päätöksentekoon, teknologiaan, demokratiaan ja yhteiskunnalliseen resilienssiin.
Lue koko julkaisu: Baltic Rim Economies 1/2026 - Intelligence & Foresight