Selvitys Ukrainaan kohdistuneiden merisotatoimien vaikutuksista maan ulkomaankauppaan on hyödyksi myös Suomelle
Professori Lauri Ojalan ja KTM Rasmus Hellströmin kirjoittama, Huoltovarmuuskeskuksen ja Turun yliopiston tutkimushankkeen osana julkaistu raportti ’Ukrainan merisodan opit’ analysoi kattavasti Ukrainaan kohdistuneiden merisotatoimien vaikutuksia maan ulkomaankauppaan ja erityisesti sen merikuljetuksiin sekä satamatoimintoihin. Tällaisen tiedon kokoaminen ja analysointi on merkityksellistä myös Suomen kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta, jotta saataisiin vertailukohtaa Itämeren alueella mahdollisesti tapahtuvien vastaavantyyppisten toimien vaikutuksista Suomen merikuljetuksiin.Mustanmeren/Ukrainan toimintaympäristössä on sekä yhteneväisyyksiä että eroja Itämeren/Suomen toimintaympäristöön. Tähän artikkeliin on koottu raportissa esiin nousseita keskeisiä oppeja Ukrainan/Mustanmeren alueelta Suomelle liittyen pelastustoimeen, satamien toimintaan, kauppamerenkulun vahvistamiseen, merioikeuteen, varjolaivastoon, huoltovarmuuteen sekä meriliikenteen jatkuvuuden varmistamiseen poikkeusoloissa.
"Suomi on poikkeuksellisen hyvin varautunut vaikeisiinkin tilanteisiin myös merellisten ja ulkomaankaupan häiriötilanteiden osalta."
Pelastustoimi tärkeässä roolissa poikkeusoloissa
Pelastustoimen osalta raportissa korostuu erityisesti tarve varautua monenlaisiin uhkaskenaarioihin kehittämällä väestönsuojelua, digitaalisia hälytys- ja opastusjärjestelmiä sekä pelastajien suojaamiseen liittyviä ratkaisuja. Lisäksi on tärkeää vahvistaa kriittisen infrastruktuurin, kuten energian ja liikenteen, häiriönsietokykyä.
Satamaverkon resilienssi turvattava
Satamaverkon osalta on Suomen ja Ukrainan välillä on muutamia kriittisiä eroja. Ensinnäkin Suomen satamaverkko on hajautetumpi kuin Ukrainan, mikä itsessään parantaa sen resilienssiä. Toisaalta erityisesti talvella laajamittainen hajauttaminen voi olla jäätilanteen takia vaikeaa. Lisäksi suomalaiset satamat ovat teknologisesti kehittyneempiä ja siksi alttiimpia sähkökatkoille ja järjestelmähäiriöille. Satamaverkon osalta korostuu tarve kehittää resilienssiä esimerkiksi pelastustoimen, viranomaisten ja erilaisten sidosryhmien yhteistyön kautta. On erityisen tärkeää kehittää keinoja, jotka tukevat satamien nopeaa toipumista rajoittaen vahinkojen leviämistä ja tukien järjestelmien toiminnan nopeaa palauttamista.
Suojatut merikäytävät ja vaihtoehtoiset kuljetusreitit avainasemassa kauppamerenkulun varmistamisessa
Suomi on erittäin riippuvainen merikuljetuksista, sillä yli 95 % ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Toisin kuin Ukrainalla, Suomen merenkulku palvelee lähes yksinomaan Suomen omaa vientiä ja tuontia, eikä Suomella ole Ukrainan viljanviennin kaltaista vipuvartta. Suomen täytyykin rakentaa erilaisia ratkaisuja kansalliselta pohjalta, mutta hyödyntäen samalla yhteistyötä erilaisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suojattujen merikäytävien merkitys korostuu kriisitilanteissa – Naton harjoitukset ja toimintamallit, kuten Freezing Wind ja Baltic Sentry, kehittävät tätä osaamista myös Itämerellä. Suomen on huolellisesti suunniteltava vaihtoehtoiset merireitit ja varmistettava eri toimijoiden välinen tehokas tiedonkulku ja koordinaatio kriittisen rahdin kulun turvaamiseksi. Lisäksi Suomen on huomioitava ratkaisuissaan talven ja jään luomat erityistarpeet.
Oikeudellinen sääntely tulee tuntea, jotta sitä voidaan hyödyntää
Itämerellä ja Suomessa on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa Venäjän tai sen varjolaivaston toiminta rikkoo kansainvälisiä merioikeuden sääntöjä. Tähän tarvitaan vahvaa merioikeuden osaamista sekä viranomaisilta että kaupallisilta toimijoilta. Venäjä noudattaa merioikeutta valikoivasti – se rikkoo sääntöjä oman etunsa mukaan, mutta vetoaa niihin, kun se hyödyttää sitä. Kansainväliset oikeusprosessit ovat hitaita ja kalliita, mikä rajoittaa niiden käytettävyyttä. Myös kauppamerenkulun vakuutusjärjestelyihin alusten, lastien ja miehistöjen osalta tulee varautua poikkeusoloissa.
Varjolaivaston tunnistamista ja valvontaa kehitettävä
Myös varjolaivaston toimintaan vastaamiseksi Itämerellä on tärkeää parantaa alusten tunnistamista ja valvontaa sekä kehittää keinoja puuttua niiden turvallisuus- ja vakuutuspuutteisiin. Kansainvälinen tiedonvaihto erityisesti omistussuhteista ja vakuutusturvasta on keskeistä, vaikka käytännössä tiedonsaanti on usein vaikeaa. Suomen tulisi myös määritellä oma toimintamallinsa lippuvaltiottomien alusten kohteluun. Valvontaa on tehostettu muun muassa GOFREP-järjestelmän kautta, ja viranomaisyhteistyö esimerkiksi Rajavartiolaitoksen, Merivoimien, Traficomin ja Suomen Varustamoiden välillä toimii hyvin.
Huoltovarmuus turvattava myös jatkossa
Suomen huoltovarmuustoiminta on vahva ja jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä. Toimintaa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö, ja keskeinen käytännön toimija on poolijärjestelmästä ja Huoltovarmuuskeskuksesta koostuva Huoltovarmuusorganisaatio. Poolit toimivat kiinteässä yhteistyössä toimialojen edusjärjestöjen kanssa kattaen muun muassa liikenteen, satamat ja vesikuljetukset. Huoltovarmuus perustuu pitkälti huoltovarmuuskriittisten yritysten vapaaehtoiseen panostukseen, mikä samalla vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Suomen uniikit viranomaisyhteistyömallit tukevat kauppamerenkulun ja meriliikenteen toimivuutta
Suomella on elinkeinoelämän ja huoltovarmuustoiminnan kautta vahvat valmiudet varmistaa kauppamerenkulun toimivuus myös poikkeusoloissa. Suomessa on maailmanluokan osaamista meriteollisuuteen, merenkulkuun ja satamatoimintoihin liittyen. Maailman mittakaavassakin uniikit suomalaiset yhteistyön mallit, kuten PTR ja METO mahdollistavat teknisten valmiuksien ja yhteistyön kehittämisen. Lisäksi esimerkiksi järjestelmien kehitys, ml. miinantorjunta, on maailman huippuluokkaa. Näistä vahvuuksista huolimatta on kriittistä jatkaa kehittämistä ja harjoittelua. Suomen kohdalla on kriittistä turvata sekä aluskaluston että osaavan merihenkilöstön saatavuus. VAP-järjestelyn avulla varustamot ovat varanneet henkilöstöä hoitamaan tavanomaisia työtehtäviään myös poikkeusoloissa.
Suomen tilanne on hyvä
Raportin johtopäätöksistä selviää, että Suomi on poikkeuksellisen hyvin varautunut vaikeisiinkin tilanteisiin myös merellisten ja ulkomaankaupan häiriötilanteiden osalta. Viranomaisten ja elinkeinoelämän toimintavalmiuksia ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin on testattu myös käytännössä esimerkiksi koronapandemian ja Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutusten myötä.Koko raportti on luettavissa Suomen Varustamot ry:n sivuilta.
