Elsi Kauppinen
EU:n Itämeren alueen strategian politiikka-ala Nutrin koordinaattori
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Nykymaailmaa ei olisi ilman väkilannoitteita. Maatalouden tuottavuuden kasvu teollisten lannoitteiden yleistymisen ja teknologisen kehityksen kautta 60-luvulta alkaen tuplasi ruuan tuotannon määrän. Rehevöitymisongelmien lisäksi uusiutumattomien raaka-aineiden käyttö lannoitteiden tuotannossa aiheuttaa noin 1,5 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Haitoista pitäisi päästä irti ilman tuottavuuden heikkenemistä.

Kiertotalouden periaatteet

Kiertotalouden periaatteet ovat kaikille tutut: osta vähemmän, käytä uudelleen, korjauta, kierrätä ja vasta viimeisenä vaihtoehtona osta uutta. Lannoituksen määrää säännellään, jolloin lannoituksen kokonaismäärä pysyy pellolta poistuvien ravinteiden kanssa paremmin tasapainossa. Tämä vastaa ”osta vähemmän”-periaatteeseen. Kierrätä – eli käytä kierrätysravinteita, on vielä osittain kehitystyön alla.

Luke on arvioinut, että viljelykasvien tarvitsemista ravinteista jopa 60 % typestä ja lähes kaikki fosfori olisi mahdollista korvata kiertoravinteilla. Väkilannoitteita siis tarvitaan jatkossakin, mutta niiden osuutta voi vähentää huomattavasti kohdentamalla kierrätyslannoitteita ruuan tuotantoon.

Maatalouden ja yhdyskuntien ravinteet

Eläintilojen lanta muodostaa suurimman osan kierrätettävistä ravinteista. Kuiva- ja lietelanta kiertävät eläintiloilta nurmille ja kasvitiloille käyttöön. Ongelmana on eläintilojen keskittyminen tukipolitiikan seurauksena tietyille alueille, jolloin peltoja saatetaan ylilannoittaa ja tilannetta pahentaa fosforiasetuksen lantapoikkeuksella, jota käytettäessä ei huomioida lannan ravinteita täysimääräisesti. Toisaalta lantaa ei myöskään ole kaikkien kasvitilojen saatavilla. Ongelma voitaisiin ratkaista kuljettamalla lanta kauemmaksi, mutta se on hintavaa. Käsittelyllä voidaan vähentää lannan sisältämää vesimäärää, jolloin kuljetuskustannukset pienenevät. Käsittely ja siihen tarvittavat laitteet maksavat myös. Saaristomeriohjelmassa on noussut toistuvasti esille tarve jonkinlaiselle kuljetustuelle lannan siirtämiseksi, mutta sen toteutuksessa olisi ongelmia EU:n tukisääntöjen puitteissa eikä sen toimivuudesta ole muutenkaan selvyyttä.

Karkeasti 20 % hyödynnettävästä fosforista on peräisin yhdyskunnista. Niissä yleinen esille nouseva ongelma on yhdyskuntien jätevesilietteiden haitta-aineriskit, joka aiheuttavat rajoituksia sen käytölle ruoantuotannossa. Vesilaitosyhdistyksen mukaan Suomessa noin 50 % yhdyskuntien jätevesien lietteistä menee hyötykäyttöön ruuantuotantoon ja 43 % viherrakentamiseen.

Kierrätyslannoitteiden haasteet

Lista käytännön ongelmista ja kehitettävistä asioista on pitkä. Tärkeintä on kuitenkin viljelijöiden kuunteleminen ratkaisuja kehitettäessä. Esimerkiksi olemassa oleva levityskalusto soveltuu parhaiten väkilannoitteille eikä välttämättä kaikille kierrätyslannoitevalmisteille. Varmasti viljelijöiden toive olisi, että kierrätyslannoitteita voisi käyttää vanhalla koneistolla.

Kierrätysravinteet ovat kalliimpia kuin väkilannoitteet ja lannoitussuunnittelu on hankalampaa. Kallis hinta ja ylimääräisen työn tarve jäävät viljelijän harteille. Tuotannon ollessa taloudellisesti henkihieverissä hyvin monella tilalla, ei ylimääräistä rahaa ole hyvän tekemiseen.

Ohjauskeinot kohti kiertotaloutta

Suomi vauhditti ravinteiden kiertotalouttaravinteiden kierrätyksen ohjelmalla. Sen kautta kierrätysravinteiden tarjonta parantui, mutta toivottua kysyntää ei syntynyt. Ohjelman arvioinnissa ympäristöministeriö tunnisti, että kysynnän luomiseksi tarvitaan uusia ohjauskeinoja kuten käyttöosuus- tai jakeluvelvoite ja vaikutusperusteisen tuen laajempi käyttö. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei edistä kierrätysravinnemarkkinoiden syntymistä riittävästi ja uuden kauden valmistelussa tämä tulee huomioida.

Ratkaisujen yleistymistä on jonkin verran rajoittanut ravinnekierron toimintatuen kohdentuminen ainoastaan biokaasulaitoksiin, jolloin osa kehitetyistä ratkaisuista jäi tuen ulkopuolelle. Biokaasulaitosten toimintatuen rinnalle on pyrkimys saada teknologianeutraali tuki.

Ajatuksia tulevaisuuteen voi saada hankkeiden ja tulevien tapahtumien kautta. Kehitystyötä tapahtuu paljon Varsinais-Suomen alueella sekä EU:n ja Itämeren laajuisesti. Muutos vaatii vielä paljon yhteistyötä ja ponnisteluja, joten kaikkia tarvitaan mukaan. Kotiviljelijä voi käyttää esimerkiksi kahvinporoista tai kananlannasta tehtyjä lannoitteita.

Artikkeli on julkaistu Turun Sanomissa 29.4.2025 (maksullista sisältöä)

Ravinteiden kierrätys on esillä Centrum Balticumin järjestämässä Itämeri-foorumissa 12.5.2025 Turun yliopistolla. Lisätietoa tapahtumasta saa tapahtumasivuilta.