Teija Paavola käsittelee artikkelissaan ravinteiden kierrätyksen keskeistä roolia Itämeren alueen kestävän kehityksen saavuttamisessa. Paavola, joka toimii itse Atrian vastuullisuuspäällikkönä korostaa, että pilaantunut rehu, kelpaamaton ruoka, biojäte ja lanta voidaan muuttaa biokaasutuotannon ja mädätysjäännöksen prosessoinnin kautta arvokkaaksi resurssiksi. Näin voidaan vähentää ympäristökuormitusta ja tukea maaperän hedelmällisyyttä ja monimuotoisuutta. Paavola painottaa myös tarvetta sääntelylle ja ratkaisuille, jotka huomioivat eri sidosryhmien tarpeet ja olosuhteet. 

Teija Paavola: The engine of nutrient recycling

Interreg BSR:n rahoittaman CiNURGi-hankkeen vetäjä Erik Sindhøj korostaa artikkelissaan lannan ja lannoitteiden hallinnan roolia rehevöitymisen vähentämisessä. Hänen mukaansa kestävä ravinteiden hallinta edellyttää lannoitussuunnittelua, selkeää kansallista sääntelyä lannan käsittelystä ja ravinteiden uudelleenjakelun tehostamista. Tämä vaatii eri toimijoiden, kuten viljelijöiden, päättäjien ja teollisuuden välistä yhteistyötä. 

Erik Sindhøj: Advancing sustainable nutrient use in the BSR 

Elsi Kauppinen tarkastelee artikkelissaan ravinneyhteistyötä Itämeren alueella. Kauppinen korostaa paikallisen, alueellisen, kansallisen ja koko Itämeren alueen yhteistyön tärkeyttä erityisesti nyt, kun alueen geopoliittinen tilanne on osaltaan vaikuttanut yhteistyöhön. Yhteistyössä tulisi huomioida myös alueen syrjäisempien osien osallistuminen. Kauppisen mukaan esimerkiksi Ukrainan tukeminen jälleenrakennuksessa on tärkeää koko alueen kestävän ravinteiden hallinnan parantamisessa. Hyödyntämällä erilaisia yhteistyön muotoja ja hankkeita, Itämeren alueella on mahdollisuus vastata kestävyyshaasteisiin tehokkaasti.

Elsi Kauppinen: Cooperation on Nutrient Management in the BSR

Mats Johansson ja Anders Finnson esittelevät artikkelissaan Ruotsin hallitukselle ehdotettuja politiikkatoimia, joiden tavoitteena on edistää ravinteiden kestävää kierrätystä takaisin ruoantuotantoon. Suosituksiin kuuluvat muun muassa pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen, kansallisen työn koordinointi, tutkimus, kansallisten ohjelmien kehittäminen, riskien arviointi ja sääntelyn päivittäminen. Näiden toimien avulla Ruotsi voisi vähentää rehevöitymistä ja edistää fosforin ja typen kiertoa. 

Mats Johansson and Anders Finnson: Sustainable Use of Recycled Nutrients in Swedish Food Production

Ludwig Hermann antaa yleiskatsauksen Itämeren alueen ravinteiden kierrätyksestä keskittyen teknologisiin edistysaskeleisiin ja aloitteisiin. Hän tarkastelee erilaisia menetelmiä ja teknologioita sekä korostaa tutkimus- ja kehitystyön merkitystä kierrätysteknologioiden käyttöönotossa Itämeren alueella. 

Ludwig Herrman: Nutrient Recycling in the Baltic Sea Region

Kari Ylivainio esittelee Horizon 2020 -ohjelman rahoittaman LEX4BIO-hankkeen tavoitteita ja tuloksia, jotka liittyvät biopohjaisten lannoitteiden (BBF) käytön optimointiin maataloudessa. Hankkeen kenttä- ja laboratoriotestit osoittivat, että typpeä ja fosforia sisältävät BBF-lannoitteet voisivat korvata mineraalilannoitteita. Lisäksi Ylivainio nostaa esiin tarpeen arvioida ylijäämäravinteita sisältävien sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuudet Itämeren alueella.

Kari Ylivainio: LEX4BIO Horizon Project and Its Results

Koko julkaisun voi lukea täältä. Ravinteiden kierrätys on esillä myös tämän vuoden Itämeri-foorumissa, joka järjestetään maanantaina 12. toukokuuta 2025. Paikan päälle ilmoittautuminen on päättynyt, mutta livelähetystä voi ilmoittautua seuraamaan verkossa 11.5. asti. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tapahtumasivuilla.