Baltic Rim Economies 3/2025: Puola on voimakas mutta epäyhtenäinen
Puolasta on tullut yksi Euroopan tärkeimmistä turvallisuustoimijoista, mutta syvät poliittiset jakolinjat ja muuttuvat liittolaisuudet jarruttavat sen vaikutusvaltaa. Uusin Baltic Rim Economies -julkaisu käsittelee Puolan politiikan, talouden ja turvallisuusympäristön kehitystä. Julkaisun artikkelit kuvaavat maata, joka on vahva, kunnianhimoinen ja strategisesti keskeinen, mutta usein kyvytön käyttämään voimaansa poliittisesti tehokkaalla tavalla.
Liittolaissuhteet muutoksessa
Vuosien ajan Puolan ulkopolitiikka perustui kolmeen pilariin: Natoon, Euroopan unioniin ja läheisiin Yhdysvalta-suhteisiin. Marta Prochwicz European Council on Foreign Relations -ajatushautomosta arvioi, että tämä perusta on nyt murtumassa.
”Puolan perinteiset ulkopoliittiset peruspilarit eli horjumaton transatlanttinen kumppanuus ja vakaa EU–USA-suhde rapautuvat”, Prochwicz kirjoittaa. Yhdysvaltojen ja EU:n väliset jännitteet tarkoittavat, ettei Puola voi enää automaattisesti luottaa siihen, että sen uskollisuudet kulkevat samaa rataa. ”Puola tarvitsee kokonaisvaltaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudelleenarvioinnin”, Prochwicz varoittaa.
Marta Prochwicz: From alliance harmony to strategic choices: Poland's foreign policy reckoning
Nouseva voima, hauras politiikka
Samaan aikaan Puolan sotilaallinen voima kasvaa nopeasti. Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta kirjoittaa, että vuoteen 2030 mennessä Puolan puolustusmenot voivat nousta seitsemään prosenttiin BKT:stä ja maalla voi olla 300 000 sotilasta, mikä olisi EU:n suurin armeija.
”Puolalaiset ajattelevat mielellään suuria,” Miklóssy kirjoittaa. Hänen mukaansa Puola toimii mallina konservatiivisemmalle Euroopalle, joka on nousemassa esiin kriisien jälkeen. Samalla hän kuitenkin varoittaa epävakaiden hallituskoalitioiden vaarasta: ”PiS odottaa vain tilaisuutta palata valtaan entistä vahvempana”.
Katalin Miklóssy: A Great Power in the Making
Sisäinen hajaannus heikentää Puolan ääntä
Oxfordin yliopiston emeritusprofessori Jan Zielonka on suorasukainen: ”Puolan heikko kansainvälinen asema johtuu sen riitaisesta sisäpolitiikasta.” Syvä jakolinja presidentti Nawrockin oikeistoleirin ja pääministeri Tuskia tukevan keskustalaisen hallituskoalition välillä tarkoittaa, että ”yhteisen kansallisen edun käsite on fiktiota”. Tämän vuoksi Puola on jäänyt usein pois tärkeistä kansainvälisistä neuvottelupöydistä. ”Jos et ole pöydässä, olet todennäköisesti ruokalistalla”, Zielonka toteaa.
Jan Zielonka: Poland punches below its weight
Tsveta Petrova Columbian yliopistosta näkee asian samoin: sisäiset ristiriidat ovat tehneet Puolasta ”etulinjan muurin – strategisesti elintärkeän mutta poliittisesti marginaalisen”. Hänen mukaansa maan on muutettava ”etulinjan osaaminen vakaudeksi kotimaassa”.
Tsveta Petrova: Poland’s lost decade in Europe
Katse kohti pohjoista
Useat asiantuntijat korostavat Puolan strategista muutosta: kasvavaa suuntautumista Itämeren ja Pohjoismaiden suuntaan. Jakub M. Godzimirski Norjan ulkopoliittisesta instituutista kutsuu tätä ”eräänlaiseksi strategiseksi innovaatioksi”. Vaikka Nato ja Yhdysvallat ovat edelleen keskiössä, Puola rakentaa yhä tiiviimpää yhteistyötä pohjoisten naapureiden kanssa. ”Kaikista Pohjoismaista ja Baltian maista on tullut Naton jäseniä, ja niiden on yhdessä vastattava kasvavaan Venäjän uhkaan,” Godzimirski selittää.
Jakub M. Godzimirski: Is Poland’s Turn to the North a strategic innovation?
”Itämeren alueen kasvava merkitys ei ole Puolassa kiistanalainen”, Agnieszka Orzelska-Stączek Puolan tiedeakatemiasta toteaa. Vuoden 2025–26 aikana Puola toimii Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) puheenjohtajamaana ja on turvallisuus on nostettu kauden päätavoitteeksi.
Agnieszka Orzelska-Stączek: Regional formats in Poland’s policy: the North Dimension
Puolan kansainvälisten asioiden instituutin Kinga Dudzińska lisää, että niin sanottu pohjoinen politiikka koskee myös energiaa ja innovaatiota. ”Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat alueelle ratkaisevan tärkeitä,” hän kirjoittaa. Pohjoismaat ovat jo sijoittaneet miljardeja euroja Puolan talouteen, ja yhteistyö merituulivoiman ja uusien teknologioiden alalla kasvaa nopeasti.
Kinga Dudzińska: Poland’s Baltic and Nordic Policy – The Direction for North
Vahva mutta jakautunut
Kaikki kirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että Puola on Euroopan turvallisuuden kannalta välttämätön. Siltä kuitenkin puuttuu yhtenäisyys ja luottamus, joita tarvitaan poliittisen vaikutusvallan rakentamiseen. Puola on keskeinen aseiden kuljetusreitti Ukrainaan ja Naton itäisen sivustan puolustaja. Silti, kuten Petrova tiivistää, ”Puolan äänenvoimakkuus riippuu sen sisäisestä yhtenäisyydestä ja kyvystä toimia EU:n ytimen kanssa – ei sitä vastaan.” Puolan haaste ei ole vallan rakentaminen, vaan sen käyttäminen.
Baltic Rim Economies 3/2025: Developments of Poland's political, economic and security environment
