Ympäristö ja turvallisuus kietoutuvat yhteen Itämerellä

Pulloposti 51
Leif Schulman
Professori, pääjohtaja
Suomen ympäristökeskus

Itämeren luonnonmaantiede, ilmasto, geopolitiikka ja talous tekevät siitä ainutlaatuisen maailmassa. Erityispiirteiden summana Itämerelle luonteenomaista on poikkeuksellisen tiivis ympäristö- ja turvallisuuskysymysten välinen yhteys.

Monet valtamerten reunameret tai lahdet sekä maailman harvat sisämeret ovat keskeisiä merenkululle ja siten taloudellisesti erittäin tärkeitä. Siksi ne ovat usein myös poliittisten intressien kohteita ja maiden välisten konfliktien näyttämöjä. Ajatellaanpa vaikka antiikin Välimerta tai nykyistä Etelä-Kiinan merta – tyhjentävä intressien, jännitteiden ja konfliktien luettelo olisi päättymätön! Päinvastoin kuin Itämeri, nämä ovat kuitenkin molemmat luonteeltaan valtamerimäisiä laajoina, suolaisina ja syvinä altaina.

Sekä Punainenmeri että erityisesti Persianlahti ovat räjähdysherkkiä kuin ruutitynnyrit. Edellinen on itämerimäisen suppea, mutta syvä, lämmin ja suolainen. Jälkimmäinen on paitsi pieni, myös matala, kuten Itämeri, mutta ilmastoltaan ja veden kemialtaan tyystin toisenlainen.

Monella tapaa lähimmäksi Itämerta ominaisuuksiltaan osuu Mustameri, joka on maailman suurin murtovesiallas, hieman Itämertakin laajempi. Sillä on Välimeren kautta yhteys valtameriin, Bosporinsalmi, joka on kapea samaan tapaan kuin Itämeren Atlanttiin yhdistävät Tanskan salmet. Monelle Mustanmeren ja Itämeren valtiolle nämä sisämeret tarjoavat ainoita vesireittejä valtamerille. Molempien rannikkovaltiot kuuluvat erillisiin geopoliittisiin voimakeskittymiin, ja niin historia kuin nykyaikakin tuntevat alueilta pitkän listan dramaattisia konflikteja.

Olennaisia erojakin Itämeren ja Mustanmeren välillä kuitenkin on. Pohjoisen sijainnin vuoksi ilmasto pakottaa Itämerelle talvisin osittaisen jääpeitteen Mustanmeren säilyessä sulana. Mustameri on 2,5 kertaa suolapitoisempi kuin Itämeri ja tilavuudeltaan 25 kertaa tätä isompi. Tuhansien saarten kirjomat rantavedet ovat tuiki tuntemattomia Mustallamerellä.

Miksi Itämeren maantieteen ja ilmaston ymmärtäminen ainutlaatuiseksi maailman merien joukossa sitten on merkityksellistä? Siksi, että koska Itämeri ei ole immuuni sisämerille tyypilliselle konfliktiherkkyydelle, on tärkeää hahmottaa, mitä turvallisuuden järkkymisestä voisi seurata ympäristölle juuri täällä.

Itämeren luontaiset erityispiirteet altistavat sen sekä ympäristövahingoille että niistä johtuville haitoille. Vilkas meriliikenne on isompi uhka kapeilla ja risteävillä väylillä kuin väljemmillä vesillä. Talvinen jääpeite lisää vahinkojen mahdollisuutta ja vaikeuttaa jälkien siivoamista katastrofin koittaessa. Koska vettä on vähän, ihmisen sinne päästämät aineet vaikuttavat suhteellisesti voimakkaammin Itämereen, kuin tilavampiin vesialtaisiin.

Myös rauhan ja kansainvälisen yhteistyön aikana Itämerta on kuormitettu liikaa niin ympäristömyrkyillä kuin ravinteilla, ja kontrolloitukin meriliikenne tuottaa haaksirikkojen riskin. Yhteistyön Venäjän ja muiden Itämeren rannikkovaltioiden välillä ollessa jäissä kuin sydäntalvinen sisäsaaristo, Pietarin vedenpuhdistamot voivat lakata toimimasta, ja päästöjen seuranta on joka tapauksessa jo heikentynyt. Venäjän varjolaivasto soveltuu lähtökohtaisestikin aiemmin käytettyjä aluksia huonommin Itämeren olosuhteisiin, eikä alusten ikä ja kokemattomat miehistöt lievennä kohonnutta onnettomuusuhkaa.

Itämeren lähes arktinen luonne tekee myös sen, että tänne kasautuu tikittäviä ympäristöaikapommeja. Hyisessä murtovedessä hylyt ruostuvat hitaasti. Suomen ympäristökeskuksessa seuraamme Itämeren riskihylkyjä ja pyrimme järjestämään vaarallisimpien tankkien tyhjennyksen ajoissa ja hallitusti. Vuosisatakin sitten uponnut laiva voi vielä sisältää tonneittain öljyä, ja kun ruoste lopulta haurastuttaa rungon – tai varjolaivan laahaamaan jäänyt ankkuri puhkaisee sen – latentti öljyvahinko muuttuu saaristoamme saastuttavaksi.

Itämeren ainutlaatuisten herkkyyksien vuoksi on erityisen tärkeää, ettemme päästä alueen turvallisuustilannetta heikentymään hallitsemattomasti. Näin haavoittuvainen vesialue voisi pilaantua peruuttamattomasti, jos sitä kohtaisi ympäristönkin aseellistava sota.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin