Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Yhteistyön kautta ekotehokkuutta merisektorille
Pulloposti 30
Elisa Aro, projektitutkija
Teemu Itälinna, projektitutkija
Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto
Itämeren heikko tila on hyvin tiedossa. Merisektori on mukana päästöjen vähentämiseen tähtäävissä talkoissa, mutta valitettavan usein hajanaisesti omilla tahoillaan. Mikään osapuoli ei pysty kuitenkaan yksin ratkaisemaan Itämeren ongelmia, vaan käytännössä toimivat ratkaisut syntyvät keskeisten toimijoiden välillä käytävän vuoropuhelun kautta.
Ympäristöystävällisempää
meriliikennettä tavoittelevat hankkeet CSHIPP
ja ECOPRODIGI
näyttävät mallia, miten yhteistyön kehittämisellä ja koordinaation
tehostamisella on myönteisen konkreettisia vaikutuksia. EU:n Itämeren alueen
ohjelman (Interreg Baltic Sea Region) osarahoittamat hankkeet tarjoavat
alustan, jossa yritykset, tutkijat ja päättäjät Itämeren ympäriltä kohtaavat.

ECOPRODIGI-hankkeen saavutuksia
CSHIPP yhdistää seitsemän puhtaan merenkulun hanketta. Yksi näistä on Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutin koordinoima ECOPRODIGI, joka on EU:n Itämeri-strategian lippulaivahanke. Projektissa toimii 21 organisaatiota, joista puolet edustavat yrityksiä. Tämä mahdollistaa sen, että projektissa ratkotaan oikeita, olemassa olevia ongelmia, jotka kumpuavat teollisuuden toimijoiden prosesseista. ECOPRODIGI kehittää ja pilotoi ekotehokkaita digitaalisia ratkaisuja Itämeren meriteollisuuteen ja merikuljetuksiin. Lisäksi projekti tähyää tulevaisuuteen luomalla merisektorin digitalisaation tiekartan, järjestämällä koulutuksia sekä käymällä keskustelua viranomaistahojen kanssa ja tuottamalla heille politiikkasuosituksia siihen, miten digitalisaation murrosta voitaisiin jatkossa tukea matkalla kohti parempaa ekotehokkuutta.
Mitä projektissa on saavutettu tähän mennessä?
1) Tutkijat ja yritykset
ovat yhteistyössä tunnistaneet mahdollisuuksia operoida aluksia tehokkaammin hyödyntämällä
operatiivisen datan lokikirjaamista reaaliaikaisesti sekä analysoimalla aluksen
suorituskykyä kvantitatiivisten ja tekoälymallien kautta. Alustavien tulosten
mukaan uusimpia digitaalisia teknologioita käyttämällä, osallistamalla ja
kouluttamalla miehistöä ja maissa työskentelevää henkilöstöä sekä ennakoimalla
alusten ja moottorien käyttöolosuhteita ja huoltoja polttoaineen kulutuksen ja päästöjen
odotetaan vähentyvän 2-15% riippuen alussegmentistä, lähtötilanteesta ja
käytetyistä reiteistä.
2) Kumppanit ovat tunnistaneet joukon tehostamista vaativia pullonkauloja
laivojen lastaus- ja purkuprosesseissa. Erilaisia digitaalisia teknologioita
hyödyntämällä tuetaan integroidumman logistiikan ja tehokkaampien prosessien
suunnittelua ja toteuttamista, minkä avulla esimerkiksi alusten satama-aikaa
voidaan vähentää. Tämän myötä RoRo / RoPax -alukset voivat purjehtia hitaammin
ja vähentää polttoaineen kulutusta. Samalla integroidummat logistiikkaprosessit
voivat parantaa loppuasiakkaiden palvelun laatua. Lisäksi, kun alus on
optimaalisesti lastattu, painolastiveden määrää voitaneen vähentää
vaarantamatta turvallisuutta ja vakautta koskevia tekijöitä. Ensimmäinen
analyysi osoittaa, että digitalisoimalla tiedonkeruu, integroimalla työtehtäviä
ja käyttämällä dataa lautat ja satamalaitteisto voidaan lastata ja operoida
paremmin tulevaisuudessa, jolloin alusten ja hinaajien polttoaineen kulutusta
ja sen myötä päästöjä on mahdollista vähentää 2–10% valikoiduissa satamissa, reiteillä
ja aluksilla.
3) Itämeren telakoilla rakennetaan jo ekotehokkaita laivoja, jotka ovat edelläkävijöitä globaalissa kilpailussa. ECOPRODIGI-projektin aikana telakkaprosesseja ja resurssien käyttöä laivanrakennuksessa pyritään tehostamaan entisestään, muun muassa hyödyntämällä 3D-laserskannausta.
Puhtaan merenkulun yhteistyöhankkeiden vaikutukset
Merenkulun ympäristövaikutusten ja/tai puhtaan merenkulun liiketoiminnallisten mahdollisuuksien parissa painitaan myös kuudessa muussa hankkeessa, jotka ovat mukana CSHIPP:ssä. Siten tieto kulkee seitsemän hankkeen ja niissä mukana olevien organisaatioiden ja sidosryhmien välillä. Yhteistyö mahdollistaa sen, että vaikuttavuus kertautuu, tutkimustulokset leviävät laajempaan tietoisuuteen ja käytännön ratkaisuja pääsee hyödyntämään moninkertainen joukko tekijöitä.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö