Venäläisen energian korvaaminen vauhditti vihreää siirtymää

Pulloposti 22
Hanna Ekman, johtaja, viestintä- ja yhteiskuntasuhteet
Jari Kostama, johtaja, tuotanto
Energiateollisuus ry

Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan pakotti Suomen irtautumaan venäläisen energian käytöstä. Sota on nopeuttanut irtautumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Samalla vihreä siirtymä on saanut lisää vauhtia.

Aiemmin energia yhdisti Suomen, Euroopan ja Venäjän. Energiakauppa kesti poliittiset mullistukset ja kansainvälisen politiikan jääkaudet. Sähköä ja maakaasua virtasi Suomeen tasaisesti, vaikka Neuvostoliitto kaatui ja uusi Venäjä syntyi vanhan raunioille. Aivan kuin energiakauppa olisi ollut politiikan ulottumattomissa. Kaikki muuttui Venäjän hyökätessä Ukrainaan 2022.

Vielä tammikuussa 2022 noin 30 prosenttia Suomen kokonaisenergiasta tuotiin itärajan takaa. Energiayhtiöt irtautuivat Venäjän tuonnista ennätyksellisen nopeasti. Suomi on onnistunut korvaamaan energiantarpeensa omaa tuotantoa vahvistamalla ja tuomalla energiaa muista maista.

Muutos on ollut suuri.  Suomalainen energiatoimiala joutui kirjoittamaan strategiansa ja toimintaympäristöanalyysinsä kokonaan uudestaan. Sodan seurauksena osa asioista muuttui pysyvästi. Huoltovarmuuskysymyksiä on ajateltava uudella tavalla, koska esimerkiksi lämpöyritykset ovat vastuussa siitä, että kaukolämpöä voidaan toimittaa kaikenlaisissa tilanteissa.

Vauhtia vihreälle siirtymälle

Runsaasti päästötöntä energiaa, hyvin toimivat verkot, vakaa poliittinen ilmasto ja repullinen insinööriosaamista — näillä eväillä rakennamme kilpailukykyisen, hiilineutraalin ja energiaomavaraisen Suomen. Suomalaisella toimintaympäristöllä on erinomaiset edellytykset houkutella tulevaisuuden puhtaita teollisuusinvestointeja.

Energiayritykset investoivat puhtaaseen tuotantoon, uusiin teknologioihin ja vahvoihin energiaverkkoihin vuosittain yli 3 miljardia euroa ympäri Suomea. Kun energiasiirtymä etenee, on Suomessa tarjolla puhdasta ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa teollisuudelle, palveluille ja kotitalouksille. Muutos edellyttää ennustettavaa politiikkaa. Energia-ala tarvitsee jatkossa yhä enemmän osaajia.

Energiakriisistä opimme sen, että energiajärjestelmän on oltava resilientti. Meillä se on. Jatkossa on huolehdittava siitä, että eri energialähteet ovat käytössä. Suomen energiajärjestelmän rungon muodostavat ydinvoima, vesivoima ja bioenergia. Tuulivoiman määrä on kaksinkertaistumassa muutamassa vuodessa. Vahvuutenamme on myös se, että sähköverkkoihin on investoitu ennakoivasti ja käytännössä joka taajamassa on kaukolämpöverkko. Pidetään vahvuuksista kiinni!

Kriisistä ulos vahvempana

Olemme siis astumassa ulos energiakriisistä erittäin valoisin näkymin. Jo tehdyt panostukset energiasiirtymään auttoivat meitä selviämään energiakriisistä pienemmin vaurioin kuin moni muu Euroopan maa. Ja kun viemme sen maaliin, saamme hyvinvointia kasvattavaa uutta teollisuutta ja paremmat energiapalvelut.

Energiatodellisuus on tullut kriisin seurauksena monta pykälää lähemmäs suomalaisia. Asiantuntijoiden mielestä kansalaisten ymmärrys energian hinnanvaihteluita kohtaan on kasvanut selvästi. Samalla suomalaista energiajärjestelmää osataan katsoa uudella tavalla.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin