Varsinais-Suomi on yhteyksien rakentaja, joka kiinnittää Suomen länteen

Pulloposti 1
Jyri Arponen
Maakuntajohtaja
Varsinais-Suomen liitto

Suomen länsiyhteyksissä jättiharppaus sekä kansallisella että EU-tasolla: Helsinki–Turku–Tukholma-yhteys on nyt osa Euroopan tulevaisuuden kasvukäytäviä.

Uuden maakuntastrategiamme visio on, että Varsinais-Suomi on yhteyksien rakentaja, joka kiinnittää Suomen länteen – ei vain fyysisesti, vaan myös tutkimuksen, kulttuurin, talouden, koulutuksen, puolustuksen ja sivistyksen tasolla. 

Varsinais-Suomi on Suomen suorin yhteys länteen, Skandinavian ja Keski-Euroopan talouksien sekä tutkimuksen ytimeen. Olemme myös merkittävä maakunta saariston suojassa Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Panostamalla läntisiin yhteyksiimme sekä vahvaan, aitoon integroitumiseen Euroopan unioniin, meillä on mahdollisuus menestyä maakuntana, joka toimii kasvun moottorina ja yhdistäjänä suur-Tukholman ja eteläisen Suomen muodostamassa tulevaisuuden innovaatiokeskittymän ytimessä. Me tarvitsemme rohkeita investointeja saavutettavuuteemme sekä innovaatioiden skaalaamista / kaupallistamista, jotta kilpailukykymme vahvistuu ja saamme aikaan kestävää kasvua.

Länsiyhteytemme merkitys noteerattiin ja priorisoitiin sekä Suomessa että Euroopan ministerineuvostossa

Suomen eduskunta osoitti viime joulukuun alussa Väylävirastolle kansallisen määrärahan Helsinki–Turku–Tukholma kiinteän yhteyden selvityksen käynnistämiseen. Kiinteä yhteys Länsi-Eurooppaan Pohjoismaiden pääkaupunkien välillä on toteutuessaan ’game changer’ sekä Suomen että Pohjois-Euroopan taloudelle ja koko Euroopan huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Kyse ei ole siis vain liikennehankkeesta, vaan strategisesta investoinnista Suomen turvallisuuteen ja talouskasvuun sekä pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. Hanke yhdistää Helsingin, Tukholman ja Oslon metropolialueet, joissa asuu yhteensä yli 7 miljoonaa ihmistä ja joiden yhteenlaskettu BKT on yli 450 miljardia euroa. Tämän tulevaisuuden voima-alueen kasvu- ja investointipotentiaali on merkittävä.

EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat maanantaina 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Erittäin merkittäväksi uutiseksi nousi se, että Euroopan unionin jäsenmaiden edustajat nostivat kokouksessa eurooppalaisen liikennerahoituksen prioriteettilistalle nimenomaan Helsinki–Turku–Tukholma-yhteyden, mikä mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen koko yhteysvälille. Samalla rahoituskartalle nousi Suomesta myös Tallinna–Helsinki–Tampere-yhteys. Nämä päätökset vahvistavat merkittävästi Itämeren valtioiden talous- ja turvallisuuspoliittista asemaa nyt ja tulevaisuudessa.

CEF-päätösten myötä Suomen Länsiradalle avautui myös väylä EU-rahoitukseen. Saimme samana päivänä myös kansallisesti merkittävät päätökset Länsiradan jäsenkunnista, kun Lohja ja Salo antoivat vihreää valoa hankkeen edistämiselle. Äänestystulosten perusteella liikenneministerimme Lulu Ranne sinetöi Länsiradan toteutumisen seuraavasti: ”Hallitusohjelmassa oleva hanke etenee varmasti”.

Rajat ylittävät yhteydet ja sotilaallinen liikkuvuus ovat EU-rahoituksen edellytys

EU:n seuraavalla rahoituskaudella liikennehankkeisiin kohdistuvia panostuksia ollaan kasvattamassa merkittävästi. Verkkojen Eurooppa (CEF) -välineessä liikennerahoitus kasvaa ja EU-tuen osuus yksittäisissä hankkeissa nousee aiempaa korkeammaksi. Tämä muuttaa olennaisesti suurten raide- ja tiehankkeiden rahoitusmahdollisuuksia myös Suomessa. EU:n liikennerahoituksen tuleva painopiste on rajat ylittävissä yhteyksissä ja sotilaallisessa liikkuvuudessa. EU rahoittaa vain hankkeita, joilla se näkee eurooppalaista lisäarvoa, ja rahoituskartalle pääsy avaa mahdollisuuden hakea tulevaisuudessa merkittävää EU-tukea. Jatkossa tämä voi tarkoittaa jopa 50 prosentin rahoitusosuutta. Näiden potentiaalisten hankkeiden joukossa on nyt siis myös Länsirata. Rahoituskartoille pääseminen on selkeä edunvalvontavoitto Suomelle. Nyt Suomen ja Varsinais-Suomen on oltava näkemyksellisisä, rohkeita ja päättäväisiä, jotta nämä rahoitusmahdollisuudet hyödynnetään ja että hankkeet saadaan vietyä menestyksellisesti maaliin.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin