Tulevaisuus on nuorissa - myös Itämeren

Pulloposti 74
Teemu Hassinen
Toimitusjohtaja
TTS Työtehoseura

Itämeri on ollut viime aikoina paljon esillä. Turvallisuuskysymykset ovat syystä saaneet laajempaa huomiota geopoliittisesti tärkeän ja kriittistä infrastruktuuria sisältävän meren osalta. Vaikka turvallisuushaasteet ovat nyt fokuksessa, on myös Itämeren ympäristönäkökulmat pidettävä edelleen esillä. Toki tulokulmilla on myös yhdistäviä seikkoja.

Arvokas ja monella tapaa ainutlaatuinen Itämeri on koti lukemattomille eliölajeille ja elintärkeä osa alueemme kulttuuria, elinkeinoja ja ekosysteemiä. Tällä hetkellä Itämerta uhkaavat rehevöityminen, muoviroska, kemialliset jätteet ja happikato. Meren ekosysteemi on kuormittunut jo pitkään, ja sen kantokyky on ylittymässä. Vielä ei ole kuitenkaan myöhäistä. Me voimme yhdessä kääntää suunnan.

Ketkä me? Ketkä oikeastaan Itämerestä puhuvat? Ja keille viesti kohdennetaan? Keskusteluun osallistuvat luonnollisesti asiantuntijat, säätiöt, aktivistit ja mm. poliitikot. Viestin sisällöstä riippuen kohdeyleisönä voi olla mm. Itämerellä operoivat toimijat, Itämereen toiminnallaan vaikuttavat elinkeinonharjoittajat, päätöksiä tekevät poliitikot ja kansalaiset.

John Nurmisen Säätiön ja Suomen merimuseon 2023 teettämän kyselyn mukaan kansalaiset kantavat huolta Itämeren tilasta ja tiedostavat myös oman toimintansa vaikutukset Itämereen. Myös Itämeren suurimmat ympäristöongelmat tunnistetaan. Hienoa on myös, että noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää Itämerta itselleen tärkeänä arjessaan. Itämeri merkitsee meille monelle muistoja, elämyksiä, hiljaisuutta ja kauneutta, jonka arvoa ei voi mitata rahassa. Valitettavasti Itämeri on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä, ja sen tila heikkenee yhä huolestuttavaa vauhtia.

Tietoisuus Itämerestä ei ole retuperällä, mutta yksi joukko vaikuttaa unohtuneen keskustelusta, nimittäin nuoret. Nuoret yhdistävät Itämeren ensisijaisesti laivamatkailuun ja Itämeren ainoana ongelmana nähdään roskaaminen. Tämä on valitettavan suppea näkökulma Itämerestä. Nuoret tekevät tulevaisuudessa Itämereen vaikuttavia päätöksiä. Päätöksiä omaan toimintaansa liittyen ja heistä nousee myös päättäjiä, joiden toiminnalla on ratkaiseva vaikutus meille tärkeän meren tulevaisuuteen.

Nuoret pitää saada keskusteluun mukaan, sillä he eivät ole vain kohde, heillä on myös paljon annettavaa Itämeren suojelussa. Yksi hieno esimerkki Suomen lukiolaisten aktivoimisesta oli marraskuussa 2025 Munkkiniemen yhteiskoulussa järjestetty Itämeri-konferenssi, Baltic Sea Youth Forum. Tapahtuman kautta lisättiin nuorten tietoisuutta Itämerestä ja sen suojelun merkityksestä sekä nuorten mahdollisuudesta vaikuttaa päättäjiin.

Nuoret laativat tapahtuman yhteydessä vetoomuksen ympäristö- ja ilmastoministerille, joka myös kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan. Vetoomuksessa nuoret toivoivat, että 1. Ainutlaatuista merta suojellaan kunnianhimoisilla toimilla, jotka tähtäävät ravinnekuormituksen ja saasteiden merkittävään vähentämiseen, 2. Edistetään kestävää maataloutta ja teollisuutta, ottaen vastuu vesistöjen hyvinvoinnista, 3. Tuetaan meriluonnon monimuotoisuutta perustamalla lisää suojelualueita ja vahvistamalla olemassa olevien alueiden suojelutasoja ja 4. Nuoret kannustivat kansainväliseen yhteistyöhön, sillä Itämeri yhdistää nuoria sen kaikista ympäristövaltioista – meren suojelu on yhteinen velvollisuus.

Fiksuja nuoria meillä. Eiköhän oteta heidät mukaan meille kaikille tärkeän ainutlaatuisen meren suojeluun. Pidetään Itämeri ja sen rannat puolustamisen arvoisina myös tuleville sukupolville.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin