Tiedustelutoiminnan ja ennakointitoiminnan rajapinnat

Pulloposti 67
Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Dosentti (Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto ja Vaasan yliopisto)
Professori, Kazimieras Simonavičius University (KSU), Vilna, Liettua

Tässä blogiviestissäni tarkastelen lyhyesti tiedustelutoiminnan ja ennakointitoiminnan rajapintoja sekä näiden alojen tutkimushaasteita. Ensiksi on hyvä pohtia tiedustelutoiminnan ja ennakointitoiminnan keskinäistä rajapintaa. Usein rajapintojen määrittely liitetään metodisiin ja teoreettisiin kysymyksiin sekä näiden kahden tutkimusalueen vastavuoroisuuteen. Kumpikin tutkimusalue voi olla hyödyllinen toiselle tutkimusalueelle. Ennakointitutkimus voi hyödyntää tiedustelututkimusta ja tiedustelututkimus voi hyödyntää ennakointitutkimusta. Näin näiden kahden tutkimusalueen synergia voi muodostua parhaassa tapauksessa positiiviseksi. Huonosti toimivassa tieteellisessä yhteistyössä synergia voi olla olematon tai jopa negatiivinen. Siksi olisi hyödyllistä pohtia näiden kahden tutkimusalueen keskinäistä synergiaa ja edistää näiden tutkimusalueiden positiivista synergiaa.     

Synergiahaastetta pohtiessamme voimme pohtia esimerkiksi sitä, kuinka eri ennakointimenetelmät (trendianalyysit, skenaarioanalyysit, heikkosignaalianalyysit, villikorttianalyysit ja tulevaisuuden tutkimus) voisivat tukea tiedustelua (esim. uhkien arviointi, riskiarviointi, kokonaisturvallisuuteen liittyvät strategiset signaalit ja varautuminen uhkiin jne.). Toisaalta voimme pohtia sitä, kuinka tiedusteluaineistot, salaiset tai avoimet aineistot, voivat hyödyntää ennakointia ja tulevaisuudentutkimusta. Samalla voimme pohtia tutkimusalojen vastavuoroisuutta.

Voiko ennakointitutkimus ottaa oppia tiedustelun perinteisistä metodeista (esim. data-analyysi, informaatioanalyysi, riskinarviointi, valvonta ja seuranta) tai voiko tiedustelututkimus ottaa oppia ennakointimenetelmistä (megatrendianalyysi, trendianalyysi, skenaarioanalyysi, heikkojen signaalien analyysi, Delfoi-tutkimukset, ristivaikutusanalyysi jne.). Erityisen mielenkiintoinen ennakointi- ja tiedustelututkimusta koskeva yhdistävä tutkimusalue ovat eettiset, juridiset ja hallinnolliset kysymykset eli konkreettiset tutkimuskysymykset siitä, miten tiedustelutoiminnan valvonta tulisi tulevaisuudessa järjestää, miten kansalaisten perusoikeuksista pidetään huolta tulevaisuudessa tai miten datan käyttö ja julkiset tulevaisuuskatsaukset tulisi tulevaisuudessa tehdä. Nämä synergia-alueiden tieteelliset kysymykset eivät ole mitenkään helppoja tutkimuskysymyksiä.

Voimme todeta, että ennakointitoiminnan (foresight), tulevaisuudentutkimuksen (futures research) ja tiedustelutoiminnan (intelligence) rajapinta on sekä teoreettisesti että käytännön tasolla monimerkityksinen ja haastava, mutta sen hahmottaminen voisi auttaa ymmärtämään, miten tulevaisuustietoa ja päätöksenteon tukemista voidaan yhdistää eri sosiaalisissa konteksteissa (esim. strateginen johtaminen, poliittinen päätöksenteko, turvallisuuspolitiikka, yritysten kilpailuanalyysi, teknologiaennakointi, sosiaalisten systeemien analyysi jne.). Tämä yhdistelytehtävä on haaste kummallekin tutkimusalueelle.

Taulukossa 1 on esitetty ennakointitutkimuksen, tulevaisuudentutkimuksen ja tiedustelututkimuksen keskinäisiä eroja. Kuten näemme, eroja on, mutta samankaltaisuuksiakin on.

Taulukko 1. Tiedustelututkimus, ennakointitutkimus ja tulevaisuuksien tutkimus.

Rajapinta voidaan hahmottaa neljän ulottuvuuden kautta: (1) Tiedon prosessien ulottuvuus, (2) tiedon käyttötarkoitus, (3) organisatorinen ulottuvuus ja (4) institutionaalinen ulottuvuus.

Ennakointitoiminta tuottaa strategista, tulevaisuuteen suuntautunutta ymmärrystä (esim. megatrendit, skenaariot). Tiedustelu puolestaan monitoroi nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia jatkuvasti (esim. signaalien vahvistuminen, riskien konkretisoituminen). Rajapintaerona on se, että tiedustelu validioi ja päivittää ennakoinnin oletuksia, ja ennakointi antaa tiedustelulle pitkän aikavälin kehykset ja suuntaa analyysille. Tiedon käyttötarkoitus erona on se, että ennakointi tukee strategista suunnittelua ja innovointia. Tiedustelu tukee taas ensisijaisesti operatiivista päätöksentekoa ja riskienhallintaa. Rajapintayhtäläisyytenä on se, että yhteinen tavoite on vähentää epävarmuutta päätöksenteossa eri aikatasoilla. Ennakointia tekevät usein tutkimusorganisaatiot, yritysten strategiaosastot tai poliittiset suunnitteluyksiköt. Tiedustelua tekevät puolustus-, turvallisuus- ja liiketoimintatiedustelun organisaatiot. Rajapintayhtäläisyytenä on se, että molemmat tarvitsevat verkottunutta, luottamuksellista tiedonvaihtoa ja yhteisiä analyysimalleja (esim. riskien ja mahdollisuuksien matriisit). Käytännön mallit rajapinnan hallintaan ovat erotteluiden tekeminen strategisen tiedustelun, horisonttiskannauksen ja tulevaisuustiedustelun välillä.

Strateginen tiedustelu (Strategic Intelligence) yhdistää ennakoinnin pitkän aikavälin näkökulman ja tiedustelun analyysimenetelmät. Se soveltuu erityisesti valtionhallinnon ja yritysten ylimmän johdon käyttöön. Horisonttiskannaus (Horizon Scanning) toimii taasen yhteisenä työkaluna: tunnistaa heikkoja signaaleja ja villejä kortteja, jotka voivat muuttua merkittäviksi ilmiöiksi ja trendeiksi. Tulevaisuustiedustelu (Futures Intelligence) yhdistää ennakointimenetelmiä ja tiedusteluprosesseja. Tulevaisuustiedustelu on käytössä mm. NATO:n, CIA:n, INTERPOL:in, BRICS-maiden ja EU:n strategisessa analyysissä.

Eli voimme todeta, että ennakointi antaa suunnan ja luo mahdollisuuksia, kun taas tiedustelututkimus seuraa, varmentaa ja varoittaa. Rajapintana on jatkuva vuoropuhelu mahdollisen ja todennäköisen tulevaisuuden välillä. Tärkeää on nähdä myös se ero, että tiedustelututkimus palvelee yleensä isoja kansallisia ja kansainvälisiä instituutioita, mutta ennakointitutkimus ja tulevaisuudentutkimus palvelevat yleensä laajemmin kansalaisyhteiskuntaa, valtiota, kuntia, akateemista tutkimusta ja talouden elinkeinojärjestöjä. Tiedustelututkimuksen kautta tehdyt tutkimukset ovat usein myös salaisia ja sisältävät luottamuksellisia tuloksia, kun taas ennakointitutkimusten tuloksia halutaan aktiivisesti jakaa eri sidosryhmien parissa tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Käytännössä ennakointitutkimuksen ja tiedustelututkimuksen väliset vuorovaikutussuhteet ovat usein kompleksisia. Esimerkiksi tieto- ja informaatiovuodot tekevät vuorovaikutuksesta monimutkaista ja kompleksista.

Taustakirjallisuutta

Bzhalava, Levan, Kaivo-oja, Jari, Avarmaa, Mari & Hassan, Sohaib S. (2025). Evaluating the Growth Potential of Digital Business Weak Signals Through the Lens of Entrepreneurs. Futures. Volume 168, April 2025, Article 103582.

Fernandes Meenakshi, Heflich Aleksandra, Andersen Tina, Lunkeit Andreas Bjerre, Kaivo-oja Jari and Schmidt-Kessen Maria José (2022). How to Stress-test EU Policies: Building a More Resilient Europe for Tomorrow. European Parliament, Directorate-General for Parliamentary Research Services, Brussels. 116 p.

Kaivo-oja, Jari (2012). Weak Signals Analysis, Knowledge Management Theory, and Systemic Socio-cultural Transitions. Futures. The Journal of Policy, Planning and Futures Studies. Vol. 44, Issue 3, 206–217.

Kaivo-oja, Jari (2003). Seeking for Foresight Intelligence: Knowledge Management Challenges and Tools in Foresight Research. In Keenan, Mike, Loveridge, Denis, Miles, Ian & Kaivo-oja, Jari (2003) Handbook of Knowledge Society Foresight. Prepared by PREST and FFRC for European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. Final Report, Annex B, European Foundation. Dublin, 126-148.

Kaivo-oja, Jari and Roth, Steffen (2023). Strategic Foresight for Competitive Advantage: A Future-Oriented Business and Competitive Analysis Techniques Selection Model. International Journal of Foresight and Innovation Policy, Vol. 16, Nos. 2-4, 323-353.

Kaivo-oja, Jari & Lauraéus, Theresa (2018). The VUCA Approach as a Solution Concept to Corporate Foresight Challenges and Global Technological Disruption, Foresight, Vol. 20, Issue: 1, 27-49.

Kaivo-oja, Jari and Lauraéus, Theresa (2017). Knowledge Management and Triangulation Logic in the Foresight Research and Analyses in Business Process Management. In Knowledge Management in Organizations - 12th International Conference, KMO 2017, Proceedings (Volume 731, pp. 228-238). (Communications in Computer and Information Science; Volume 731). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-62698-7_20

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin