Tiedustelua ja tiedustelututkimusta

Pulloposti 4
Joonas Sipilä
FT, Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti

Tiedusteluorganisaatiot ovat nykymaailmassa tärkeitä valtioiden turvallisuuden ja vakauden varmistamisessa. Globaalit uhkat, kuten terrorismi, kyberhyökkäykset ja kiristyvät geopoliittiset jännitteet, tekevät tiedonhankinnasta ja -analyysistä välttämättömän osan kansallista turvallisuutta. Tiedustelu ei ole pelkästään salaista tiedonhankintaa, vaan laajasti kaikkia niitä tiedusteluorganisaatioiden toimia, jotka auttavat valtiota saamaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Kaikilla valtioilla on omat tiedusteluorganisaationsa, joiden merkitys on myös jatkuvassa muutoksessa. Teknologian kehittyminen tuo mukanaan uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Kyberuhkien ja tiedon manipuloinnin aikakaudella tiedustelu voi esimerkiksi turvautua digitaalisiin ja tekoälypohjaisiin ratkaisuihin nopeuttaakseen tiedonhankintaa ja analysointia. Kaiken kaikkiaan tiedusteluorganisaatiot ovat valtioille hyvin tärkeitä, sillä ne eivät vain suojaa kansalaisia ja valtiota, vaan osaltaan mahdollistavat myös ennakoivan ja tehokkaan päätöksenteon.

Yliopistollinen tiedustelututkimus on noussut merkittäväksi tutkimussuuntaukseksi, sillä se yhdistää akateemisen tutkimuksen ongelmalähtöisyyden ja syvällisen analyysin samalla luoden syötteitä myös tiedustelun käytännöille. Suomessa tiedustelututkimus on tullut hiljalleen näkyväksi vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Kehitys on kuitenkin voimistuva, sotilastiedustelun tuoreessa julkisessa katsauksessakin (2025, s. 43) viitataan tiedustelututkimukseen. Jyväskylän yliopistossa on pidempään opetettu tiedustelututkimuksellisia kokonaisuuksia. Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun uusi tiedustelututkimuksen yhteisprofessuuri on osa tiedustelututkimuksen vahvistumista Suomessa.

Tiedustelututkimuksen keskiössä voivat olla niin tiedusteluorganisaatiot ja niiden toimintatavat, tiedolla johtaminen ja sitä kautta tiedustelun merkitys, mutta myös tiedustelun kiinnostuksen kohteet. Tiedustelun ja tiedusteluorganisaatioiden tutkiminen on kuitenkin toiminnan luonteen ja salauspyrkimysten vuoksi perinteisesti kovin haastavaa. Aika tuo tosin asioita näkyviin ja esimerkiksi Pekka Turusen teosta ”Kylmää rauhaa” (Atena, 2022) vuoden 1968 Tšekkoslovakian kriisistä ja sen heijastumisesta Itämeren alueelle Suomen ja Puolustusvoimien näkökulmasta voidaan pitää erinomaisena kontribuutiona paitsi kylmän sodan historiaan myös tiedustelututkimukseen. Ymmärrys menneisyydestä parantaa kykyä varautua tulevaan. Itämeri on yksi maailman tiheimmin liikennöidyistä vesialueista, ja merellinen turvallisuus on siksi erityisen tärkeää Suomelle ja muille alueen maille. Vastaavasti sisäisen turvallisuuden ja vastatiedustelun ulottuvuudessa esimerkiksi Mari Luukkosen Rautaesiripun varjossa (Otava, 2022) valoittaa mielenkiintoisesti Suojelupoliisin roolia kylmän sodan loppuvuosina.

Yliopistollinen tiedustelututkimus edistää tietopohjaa, joka tukee valtiollisten ja kansainvälisten turvallisuusrakenteiden kehittämistä. Tutkijat voivat analysoida uusimpia trendejä, kuten kyberuhkia, laaja-alaista vaikuttamista ja tiedon manipulointia tai organisaatioiden toimintaa heikkouksineen ja vahvuuksineen, ja ehdottaa uusia lähestymistapoja tiedustelutoiminnan kehittämiseksi. Tämä tutkimus heijastaa myös globaalien uhkien luonteen ymmärtämistä ja edistää kansainvälistä yhteistyötä.

Tiedustelutyön ymmärtäminen, sen metodit ja eettiset kysymykset ovat tärkeitä ei vain kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, vaan myös laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Julkinen keskustelu ns. tiedustelulakien säätämisen yhteydessä 2018–2019 toi esille kuinka hankala tiedustelusta on julkisesti keskustella ja kuinka ohutta ja populaarikulttuurin luomien mielikuvien värittämää on suuren yleisön tietämys aiheesta. Tiedustelututkimuksella onkin myös yleissivistävää merkitystä.

Akateeminen, tutkimukseen pohjaava keskustelu tiedustelun eettisyydestä, vaikutuksista yksilönvapauksiin ja demokraattisiin oikeuksiin on tärkeää, sillä se auttaa tasapainottamaan turvallisuuden ja yksilön oikeuksien välistä jännitettä. Avoin keskustelu tiedustelutoiminnasta voi vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja heidän toimintaansa. Jos yleisö ymmärtää tiedustelun toiminnan perusperiaatteet, ja sen kuinka Suomen kaltaisessa valtiossa tiedustelutoiminta perustuu lakiin ja on valvottua, voi se vähentää pelkoa väärinkäytöksistä ja lisätä uskottavuutta. Tämä on erityisen tärkeää nykyisin, kun teknologinen kehitys, sosiaalinen media ja kehittyneet vaikutuskeinot ovat luoneet uusia haasteita tiedon luotettavuuden arvioinnissa.

Tiedustelututkimuksen merkitys on monitahoinen: se edistää paitsi ymmärrystä ilmiöstä ja sen vaikutuksesta myös yhteiskunnallista keskustelua ja kansallista turvallisuutta. Ilman tätä akateemista panosta vastaaminen nykymaailman monimutkaisiin uhkiin ja haasteisiin olisi vaikeampaa. Tiedustelun ymmärtäminen on myös keskeistä kansalaisille, sillä se tukee yhteiskunnan turvallisuutta, demokraattista valvontaa ja yksilön oikeuksia, samalla mahdollistaen paremman osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Päämajan ensimmäinen kiertokirje 22.1.1918 antaa ohjeita tiedustelijoille. Itsenäisen Suomen sotilastiedustelun voidaan tulkita tulleen perustetuksi samaisella päivämäärällä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin