Tiedolla johtaminen – avain yhteistyöhön ja kestävään kehitykseen, myös Itämeren alueella

Pulloposti 66
Pasi Hellsten
TkT, yliopistonlehtori, dosentti
Tietojohtaminen
Tampereen yliopisto

Itämeren alue on monimuotoinen ja strategisesti tärkeä kokonaisuus, jossa yhdistyvät ympäristöhaasteet, taloudelliset intressit ja turvallisuuskysymykset. Näiden ratkaiseminen edellyttää enemmän kuin hyviä aikeita – se vaatii aktiivista, rajat ylittävää tietojohtamista, joka yhdistää eri toimijat yhteisen tiedon äärelle. Tietojohtaminen jaetaan usein teknisempään tiedon johtamiseen ja toiminnallisempaan tiedolla johtamiseen. Tiedon hyödyntämistä edeltää ja se myös edellyttää luottamusta tiedon oikeellisuuteen.

Alueellinen yhteistyö ja tietojohtaminen

Itämeren rehevöityminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät pysähdy valtioiden rajoille. Ympäristötiedon hallinta, ja sen jakaminen, on siksikin kriittistä: avoimet tietojärjestelmät ja yhteiset data-alustat mahdollistavat sen, että tutkijat, viranomaiset ja yritykset voivat tehdä päätöksiä perustuen samaan tietoon. Sama pätee meriliikenteen turvallisuuteen. Kun satamat, logistiikkaketjut ja viranomaiset jakavat tietoa reaaliaikaisesti, voidaan koko alueen kilpailukykyä parantaa sekä samalla ehkäistä onnettomuuksia.

Digitaalinen ekosysteemi ja innovaatiot

Itämeren alueella on vahvoja digitaalisia osaamiskeskittymiä – Suomi, Ruotsi ja Viro ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tietojohtaminen voi toimia tekijänä, joka yhdistää nämä osaamiset innovaatioverkostoiksi. Yhteiset alustat tutkimukselle ja yritysyhteistyölle nopeuttavat tiedonkulkua ja uusien ratkaisujen syntyä. Data-analytiikka ja tekoäly puolestaan avaavat mahdollisuuksia älykkääseen meriliikenteeseen ja kestävämpään energiatalouteen. Kun tietoa hyödynnetään systemaattisesti, on mahdollista synnyttää innovaatioita, jotka palvelevat sekä taloutta että ympäristöä.

Kestävä kehitys ja tietopohjainen päätöksenteko

Kestävän kehityksen tavoitteet eivät toteudu ilman mitattavaa tietoa. Yhteiset mittarit ja koontinäytöt eli dashboardit voivat tehdä ympäristövaikutukset näkyviksi ja vertailukelpoisiksi. Kun tieto esitetään selkeästi visualisoituna, päätöksenteko nopeutuu ja perustuu faktoihin, ei arvailuun tai tuntumaan. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa poliittinen paine ja taloudelliset intressit voivat hämärtää kokonaiskuvaa.

Kulttuurinen ja organisatorinen näkökulma

Tietojohtaminen ei ole vain teknologiaa – se on myös kulttuuria. Monikansallinen yhteistyö vaatii luottamusta ja yhteisiä standardeja tiedon jakamisessa. Eri maiden eri organisaatioilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja asenteita tiedon hallintaan, ja näistä eroista voidaan oppia, jos ja kun ne tunnistetaan ja tunnustetaan. Tietojohtamisen tutkimus voi tarjota arvokkaita näkökulmia siihen, miten yhteistyötä voidaan syventää ja miten tiedon jakamisen esteitä voidaan purkaa.

Lopuksi

Itämeren alueen tulevaisuus riippuu kyvystämme hyödyntää tietoa viisaasti. Tiedolla johtaminen ei ole vain hallinnollinen prosessi – se on strateginen voimavara, joka voi ratkaista ympäristöhaasteita, vauhdittaa innovaatioita ja vahvistaa alueellista turvallisuutta. Kun tieto liikkuu, syntyy luottamusta. Ja kun luottamus kasvaa, syntyy kestävämpi ja kilpailukykyisempi Itämeren alue.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin