Tiedeyhteistyö Kiinan kanssa: uhka ja mahdollisuus

Pulloposti 27
Outi Luova
Vanhempi yliopistonlehtori
Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus
Turun yliopisto

Geopoliittiset myllerrykset ovat heilauttaneet vuoden sisällä Kiina-tiedeyhteistyön lähtökohdat ääripäästä toiseen. Geopoliittisen tiedekamppailun alkaessa lännen suurimpana huolena oli Kiina-yhteistyön riittävä rajoittaminen tekijänoikeusloukkauksien ja kaksoiskäyttöriskien takia. Mitä jos suomalais-kiinalaisessa tutkimusyhteistyössä kehitetyt droonit päätyvät Venäjän armeijan käyttöön ja Itämeren maiden ilmatilaan? Yhdysvaltojen alkaessa rajoittaa tiedeyhteistyötä Kiinan lisäksi myös eurooppalaisten kanssa, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, tiedekilpailun peliasetelma meni uusiksi. Huolena on nyt, miten rakentaa Kiina-yhteistyö uudelle pohjalle niin että pystymme hyödyntämään Kiinan nopeaa kehitystä tutkimusintegriteetin säilyttäen. Puoluevaltion massiivisella rahallisella tuella kiinalaiset tutkijat hätyyttelevät jo Yhdysvaltojen johtajuutta monella strategisella tieteenalalla, kuten tekoälyssä, kvanttiteknologiassa ja biolääketieteessä. Kiinalainen tutkimus nojaa kuitenkin omanlaisiinsa käytäntöihin ja eettisiin arvoihin ”kiinalaisin ominaispiirtein”. Miten löytää kultainen keskitie, jossa emme tee kompromisseja omista tieteen tekemisen arvoista?

Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kilpailu teknologiajohtajuudesta ja länsimaiden rajoitukset tiedeyhteistyölle ja teknologiakaupalle on sysännyt Kiinan määrittelemään tieteellis-teknologisen omavaraisuuden maan kohtalonkysymykseksi. Sen sijaan että länsimaiden pakotteet olisivat heikentäneet Kiinan teknologian kehitystä, ne ovat päinvastoin antaneet pontta Kiinan massiivisille tiedeinvestoinneille ja tiedejärjestelmän uudistamiselle. Sen seurauksena Kiina on nyt harpponut eteenpäin monella teknologian ja luonnontieteen alalla. Uhkaavaksi koettu geopoliittinen tilanne on lisännyt siviilitutkimuksen kaksoiskäyttöä myös sotilaallisiin päämääriin. Samalla julkaisupaine on kasvanut, mikä on ylläpitänyt tiedevilpin kulttuuria, vaikka sitä on pyritty pontevasti saamaan kuriin.

Suomalaiset yliopistot ovat toistaiseksi yrittäneet tasapainoilla hyötyjen ja uhkien välillä, noudattaen tarkasti huolellisuusvelvoitteita (due diligence). Euroopasta löytyy kuitenkin yliopistoja, jotka ovat kieltäneet Kiina-yhteistyön kokonaan. Monet ovat asettaneet kieltoja ja rajoituksia strategisiksi määritetyille aloille, kuten kvanttiteknologiaan.

Suomalaiset yliopistot tiivistävät suhteitaan Kiinaan tulevina vuosina kovissa tieteissä. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisilla aloilla yhteistyö on vaikeampaa, koska Kiinassa tutkimusaiheet on kapeasti rajattu vain Kiinan kommunistisen puolueen kannalta poliittisesti harmittomiin kysymyksiin. Puolueen asettamia tutkimuksen painopisteitä ja rajoituksia seurataan tarkasti – yliopistojen johtosäännötkin mainitsevat nykyään puolueen linjaukset tärkeimmäksi ohjenuoraksi. Lupaukset akateemisesta vapaudesta on poistettu niistä.

Yhteistyö Kiinan kanssa luonnontieteiden, teknologian ja lääketieteen aloilla on erittäin houkuttelevaa Kiinan ylivertaisen tiedeinfrastruktuurin vuoksi. Vaikka nyt yliopistot seuraisivat tarkasti huolellisuusvelvoitteita, huolena on, että pitkällä aikavälillä Kiinan dominoiva asema joillakin tieteenaloilla saa eurooppalaiset partnerit suostumaan tutkimuseettisiin kompromisseihin.

Kiina julkaisi vuonna 2022 ohjeistuksen tiede- ja teknologiaetiikan hallinnon vahvistamiseksi. Yksi sen pääperiaatteista oli tiede- ja teknologiaetiikan järjestelmän rakentaminen ”kiinalaisin ominaispiirtein”. Kiinalaisten ominaispiirteiden konkreettinen sisältö on jäänyt epäselväksi, mutta se merkitsee omaehtoisen järjestelmän rakentamista niin, että se tukee Kiinan kehitystarpeita. Käytännössä se tarkoittanee riittävän liikkumatilan myöntämistä tutkijoille, jotta Kiina pystyy etenemään vauhdilla sille tärkeillä aloilla. Eläinkokeet, geenimuokkaus ja tutkittavan suostumus ovat esimerkkejä toimista, joissa Kiinan eettiset käytännöt poikkeavat eurooppalaisista. Muutama eurooppalainen tutkija on jo siirtänyt laboratorionsa tehtäviä Kiinaan, jossa eläinkokeiden tekemiselle on löyhemmät eettiset säännöt.

Vastuullinen ja kestävä tiedeyhteistyö perustuu eettisesti vankalle perustalle, minkä takia suomalaisten yliopistojen tehtävä on puolustaa tutkimuseettisiä standardejaan myös tilanteissa, joissa ulkopuoliset kumppanit edellyttävät kompromisseja.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin