Suomen talous nousuun uudella energialla

Pulloposti 80
Kaj Kangasmäki
Co-founder & kestävän kasvun rakentaja
Solnet Group

Talous jumissa – miksi muutos on välttämätön?

Suomen talous on polkenut paikallaan yli vuosikymmenen. Kasvua ei ole syntynyt, vaihtotaseen alijäämä jatkuu ja velka ulkomaille kasvaa. Julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen. Samaan aikaan globaali toimintaympäristö on muuttunut: protektionismi, omavaraisuuden korostaminen ja populismi ohjaavat päätöksentekoa eri puolilla maailmaa. Näiden trendien keskellä Suomella on mahdollisuus kääntää suunta – mutta se vaatii rohkeutta, yhteistyötä ja uudenlaista fokusta.

Energiaomavaraisuus – taloudellinen ja strateginen etu

Yksi suurimmista mahdollisuuksista piilee energiassa. Uusiutuvat energiamuodot, erityisesti tuuli ja aurinko, ovat nykyisin halvimpia tapoja tuottaa sähköä. Suomessa käytetään edelleen noin 10 miljardia euroa fossiilisiin polttoaineisiin, josta lähes kaikki tuodaan ulkomailta. Tämä ei ole vain ilmastopoliittinen ongelma – se on myös taloudellinen haaste. Miljardeja euroja virtaa ulos kansantaloudesta vuosittain. Energiaomavaraisuuden lisääminen vähentäisi tuontiriippuvuutta, parantaisi vaihtotasetta ja loisi kotimaista kysyntää investoinneille. Samalla liikenteen ja teollisuuden sähköistämistä on nopeutettava.

Investoinnit uusiutuvaan energiaan – kustannuksesta kilpailueduksi

Uusiutuvan energian investoinnit on nähtävä kilpailukyvyn parantajina, ei pakollisina kuluina. Hajautettu energiantuotanto – kuten yritysten aurinkovoimalat ja energiayhteisöt – pienentää energiakustannuksia ja parantaa pitkän aikavälin kannattavuutta. Se lisää myös resilienssiä ja vähentää haavoittuvuutta ulkoisille shokeille. Vuoden 2022 kriisistä ei ole opittu riittävästi – se on heikkoa riskinhallintaa.

Tuontiriippuvuuden myytit ja todellisuus

Väite, että uusiutuvan energian investoinnit ovat yhtä riskialttiita kuin fossiilisten tuonti, ei pidä paikkaansa. Kapasiteetin rakentaminen on eri asia kuin polttoaineen ostaminen. Investoinnit energiainfraan antavat pitkäaikaista suojaa, kun taas fossiilienergia vaatii jatkuvaa tuontia. Toki olisi hyvä, jos tuotantokapasiteetti jakautuisi globaalisti tasaisemmin ja Eurooppa pärjäisi paremmin tässä kilpailussa.

Suomen vahvuudet ja puutteet – teknologiaa on, mutta kaupallistaminen ontuu

Suomella on vahvuuksia insinööriosaamisessa ja tuotannontehostamisessa. Olemme hyviä innovoimaan ja optimoimaan, mutta se ei riitä. Tarvitaan enemmän myynti- ja liiketoimintafokusta, kaupallistamista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Esimerkiksi IKEA ja Amazon investoivat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan – ei pelkästään ympäristön vuoksi, vaan koska se parantaa kannattavuutta ja brändiä. Suomalaisten yritysten on rakennettava kilpailukykyä pitkäjänteisesti: ei vain kehittää teknologiaa, vaan kaupallistaa ja skaalata sitä.

Energiaomavaraisuus globaalissa kilpailussa

Energiaomavaraisuus on merkittävä kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. USA saavutti energiaomavaraisuuden vuonna 2019 ja on nykyisin energian nettoviejä. Kiina rakentaa omavaraisuuttaan uusiutuvan energian varaan ja vahvistaa teollisuutensa kilpailukykyä. USA:n fokus on teollisuustuotannon palauttamisessa Pohjois-Amerikkaan. Eurooppa ja Suomi ovat jääneet visio- ja suunnitteluvaiheeseen. Yhä ostamme energiaa Venäjältä – ja rahoitamme samalla sotaa Ukrainassa. Tämä on kestämätöntä.

Mitä muutos vaatii? Rohkeutta, yhteistyötä ja toimeenpanoa

Ensinnäkin rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka eivät aina ole helppoja, mutta vievät Suomea eteenpäin. Toiseksi yhteistyötä ja hallittua riskinottoa – julkisen ja yksityisen sektorin, tutkimuksen ja teollisuuden, kaupunkien ja maaseudun välillä. Kolmanneksi toimeenpanoa – ei pelkkiä strategioita, vaan konkreettisia tekoja, jotka näkyvät investointeina, työpaikkoina ja kasvuna. Voisimmeko esimerkiksi käyttää eläkevaroja suuremmassa mittakaavassa kasvuinvestointeihin sen sijaan, että tuottoja haetaan valtioiden joukkolainoista?

Kaupallistaminen ja vientipotentiaali – Suomen seuraava kasvumoottori

Suomessa on valtavasti teknologista osaamista, mutta kaupallistaminen ja asiakaslähtöisyys jäävät usein taka-alalle. Tämä on kriittinen haaste kilpailukyvylle. Uusiutuvan energian ratkaisuissa – kuten älykkäissä energiajärjestelmissä, varastointiteknologioissa ja energianhallintapalveluissa – on merkittävä vientipotentiaali. Kehittäminen vaatii rohkeutta, investointeja ja markkinaymmärrystä. Houkutteleva toimintaympäristö houkuttelee myös kansainvälisiä investointeja Suomeen – datakeskukset ovat tästä hyvä esimerkki.

Uusi energia – strateginen johtamiskysymys

Uusiutuvan energian hyödyntäminen ei ole vain tekninen ratkaisu – se on strateginen johtamiskysymys. Yritykset, jotka ymmärtävät tämän ja toimivat sen mukaisesti, ovat tulevaisuuden voittajia. Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä – mutta aika toimia on nyt. Meillä ei ole enää varaa menettää kilpailukykyä, työpaikkoja ja talouskasvua.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin