Suomen on herättävä yritysten Venäjä-kytkyihin

Pulloposti 30
Heini Särkkä
Toimittaja
Ilta-Sanomat

Tuuliturbiini pyöri viileässä kesätuulessa Vuosaaren sataman viereisellä kukkulalla. Iranilaiset startup-yrittäjät esittelivät toimittajalle ja kuvaajalle kesällä 2025 hiljaista pienvoimalaa. Turbiinin tolppaan kiinnitetty kamera oli huolestuttanut viranomaisia. Mäen päältä aukesi laaja näkymä rahtiliikennesataman konttialueelle. Yrittäjät vakuuttivat, ettei kamera kuvannut satamaa.

Silti droonikuvat satamasta näyttivät päätyneen vääriin käsiin. Startup-yrityksen bulgarialaistaustainen tuotejohtaja asui Ruotsissa, eikä omien sanojensa mukaan ollut koskaan käynyt Suomessa. Jostain syystä satamakuvat olivat päätyneet hänen LinkedIn-profiiliinsa. Mies selitti, ettei ollut julkaissut kuvia, vaan venäläiset hakkerit olivat kaapanneet hänen sosiaalisen median tilinsä.

Tapaus osoittaa, että Suomen satamat kiinnostavat valtiolle vihamielisiä tahoja. Olin kirjoittanut aiemmin Ilta-Sanomiin ilmiöstä, joka koskee niin ikään satamia ja tekee Suomen haavoittuvaiseksi. Suomessa toimii vajaat kymmenen kuljetusyritystä, joiden johtohenkilöt ovat venäläisiä tai Venäjän kaksoiskansalaisia. Niiden käytössä on noin 500 rekkaa. Valvontaviranomaiset epäilevät, että osaa yrityksistä johdetaan todellisuudessa rajan takaa. Näihin yrityksiin liittyy riskejä, jotka voivat olla Venäjän kiinteistöomistuksia vaarallisempia, tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto on todennut.

Venäläistaustaiset kuljetusalan yritykset ovat saaneet haltuunsa lähes koko Etelä-Suomen satamien konttiliikenteen. Firmat ovat palkanneet rekan rattiin usein suoraan Venäjältä kuljettajia, joista monet puhuvat vain venäjää. Epävarmassa asemassa olevat kuljettajat ovat huolestuttavan lojaaleja työnantajalleen. On varteenotettava riski, että kuskit voisivat vakoilla yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisiä paikkoja. Heillä on työnsä puolesta pääsy satamien lisäksi lentokentille, tavaraterminaaleihin ja sähköasemille. Vakoilusta on tehty jopa havaintoja: venäläistaustaisten yritysten raskaita ajoneuvoja on nähty pysäköitynä lähistölle, kun työntekijät ovat mittailleet siltojen vahvuuksia.

Riskit eivät rajoitu vain tiedustelutoimintaan. Kuljetusyritykset ovat pitkälti vastuussa Suomen logistiikasta ja huoltovarmuudesta. Tiukassa tilanteessa Venäjä voisi lamauttaa satamista lähtevät toimitukset esimerkiksi ruokakauppoihin. Toisaalta kuorma-autojen lasteina Suomeen voi kuljettaa myös vaarallisia aineita, kuten vaikkapa räjähteitä, vaarallisia kemikaaleja – tai drooneja.

Kesällä 2025 Ukraina salakuljetti Venäjälle satoja drooneja. Kauko-ohjattavat droonit oli piilotettu rekkojen lasteina olleisiin puukontteihin. ”Operaatio hämähäkinverkko” tuhosi jopa viidesosan Venäjän strategisista pommikoneista. Ukrainan tiedustelupalvelu näytti, miten vaarallisia raskaat ajoneuvot voivat olla, jos niitä halutaan käyttää sabotaasin välineinä.

Uutisen jälkeen heräsi kysymys, saattaisiko Venäjä käyttää rekkoja samaan tapaan aseena Suomea vastaan. Kyllä, ja uhkaan olisi syytä varautua myös muissa Itämeren alueen valtioissa, varoitti Latvian entinen puolustusministeri Artis Pabriks. Pabriks arvioi kesällä haastattelussani, että Venäjä voisi esimerkiksi täyttää varjolaivastoonsa kuuluvan tankkerin drooneilla ja iskeä sillä Suomen satamaan.

Vain muutamia kuukausia myöhemmin nähtiin, että uhka-arvio oli osunut pelottavan oikeaan – tosin Tanskassa ja sataman sijaan lentokentällä. Syksyllä Kööpenhaminan lentokentän liikenne jouduttiin keskeyttämään tunneiksi droonihäirinnän vuoksi. Myöhemmin epäiltiin, että droonit olivat peräisin Itämerellä seilanneista Venäjän varjolaivastoon kuuluvista öljytankkereista.

Vielä reilu kymmenen vuotta sitten ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija haki esimerkkiä Venäjän uhasta siitä, miten Neuvostoliitto toimi toisessa maailmansodassa. Nyt mitä villeimpiä juonia ei tarvitse hakea niin kaukaa  ̶  riittää, kun seuraa päivittäisuutisia.

Suomessa venäläisten kiinteistökaupat on nyt kielletty. Yritysten toimintaan viranomaiset puuttuvat yhä löyhästi. Kirjoitimme kollegani kanssa Ilta-Sanomiin hiljattain venäläistaustaisesta räjähdefirmasta, joka oli perustanut räjähde- ja kemikaalivarastoja ympäri Suomen. Mikään viranomainen ei ollut herännyt, vaikka taustalla on Venäjän suurin louhintaräjähteiden valmistaja, joka on laajentanut toimintaansa myös Ukrainan miehitetylle alueelle. Lupia yritykselle myöntänyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myönsi jutun julkaisun jälkeen, että lainsäädännössä on aukkoja. Työ- ja elinkeinoministeriöstä todettiin, että nykyinen turvallisuussääntely perustuu ihmismyönteiseen käsitykseen.

Suomalaisviranomaiset näyttävät heräävän todellisuuteen usein vasta, kun siitä kerrotaan lehdissä. Silloin saattaa olla jo liian myöhäistä. Nyt alkaa olla kiire päivittää käsitykset ja paikata porsaanreiät. Meillä ei ole varaa antaa riskien realisoitua.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin