Suomalaiset vahventamassa Natoa

Pulloposti 5
Jaro Kesänen
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori

Naton motto animus in consulendo liber on näkyvällä paikalla Naton päämajan tärkeimmässä neuvotteluhuoneessa, jossa Pohjois-Atlantin neuvosto ja Naton sotilaskomitea kokoontuvat useamman kerran lähes joka viikko. Vapaa mieli pohdinnassa – suomenkielinen tulkinta korkeasta moraalistaan tunnetun ja periaatteistaan tinkimättömän roomalaisen poliitikon Caton (234 eaa-149 eaa) sanoista. 

Viime kesänä eläköityneen sotilaskomitean varapuheenjohtajan, yhdysvaltalaisen kenraaliluutnantti Andrew M. Rohlingin mukaan motto tiivistää Naton toiminnan ytimen kertoen samalla hiljaisen totuuden; yhteiskuntien pitkäkestoinen vakaus ja hyvinvointi ovat riippuvaisia yhteistyöstä ja kompromisseista. Pitkän sotilasuransa pohjalta Rohling tunnisti sanojen taustalta ne samat hyveet, jotka hänen mukaansa jokaisen upseerin tulee omata, kärsivällisyyden ja nöyryyden.

Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Siitä alkaen Naton päämajassa työskentelevien suomalaisten sotilaiden, ja siviilien, määrä on johdonmukaisesti kasvanut. Ensimmäisten jäsenyysvuosien perusteella on helppo todeta, että suomalaiselle osaamiselle ja tavalle tehdä työtä on tilausta Naton päätöksenteon taustalla vaikuttavissa monisäikeisissä prosesseissa.

Naton sotilaskomitean tärkein tehtävä on tuottaa rajoitteista vapaata sotilaallista neuvoa Pohjois-Atlantin neuvoston päätöksenteon tueksi. Tässä työssä päämajan sotilaita haastavat muiden muassa monikansallisen organisaation kitka sekä vallitsevan geopoliittisen toimintaympäristön arvaamattomuudet. Kenraaliluutnantti Rohlingin sanoin: ”Panokset ovat korkealla, riskit ovat todellisia – mutta niin ovat myös tarjolla olevat mahdollisuudet.”

Sotilaallisen valmistelun näkökulmasta tarkasteltuna suomalaisten upseerien ammattitaito erityisesti operatiivisten kokonaisuuksien osalta on korkealla tasolla verrattuna kehen tahansa Naton jäsenmaan tai kumppanivaltion edustajaan. Jäsenyysvalmistelujen yhteydessä vuonna 2022 Suomen sanottiin usein olevan pistokekytkentää vaille valmis Nato-maa. Näin jälkikäteen tarkasteltuna tämän voi monelta osin sanoa olleen paikkansapitävä olettamus. Mutta kuten Utin Jääkärirykmentin oman alansa eli erikoisoperaatioiden kiistattomilla ammattilaisilla on tapana sanoa: ”Kehitys pysähtyy tyytyväisyyteen.” Puolustusvoimien ja laajemmin myös muiden hallinnonalojen kannattaa panostaa siihen, että Naton rakenteisiin komennettavien koulutus ja urapolku huomioivat riittäviltä osin myös Naton ylimpien esikuntatehtävien asettamat vaatimukset. Niiden ymmärtämisestä on hyötyä uran kaikissa vaiheissa. Panostus kantaa hedelmää erityisesti siinä hetkessä, kun suomalaiset ovat osa sitä kansainvälistä viiteryhmää, joka säätelee Naton pelotetta ja tarvittaessa ohjaa liittokunnan yhteisen puolustuksen toimeenpanoa.

Suomalaisen upseerikoulutuksen historia ulottuu 1700-luvun jälkipuoliskolle. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa koulutus on jatkuvasti mukautunut ajassa eläen ja samalla tulevaisuuteen katsoen. Vuodesta 1993 Puolustusvoimien ammattiupseereiden koulutuksesta on vastannut Maanpuolustuskorkeakoulu. Globaalin turvallisuusympäristön muutos, kiihtyvä strateginen kilpailu, Venäjän toiminta ja Suomen Nato-jäsenyys olivat keskiössä, kun sotatieteellinen yliopistomme päivitti strategiansa vajaa vuosi sitten. Muiden Nato-maiden korkealle arvostama suomalaisen kokonaisturvallisuuden malli on avainasemassa, kun uuden strategian toimeenpanon tulokset jalkautuvat koko yhteiskunnan hyödyksi. Upseeristomme osallistuu suomalaisen Nato-ymmärryksen ja -osaamisen kehittämiseen muiden muassa asevelvollisuusjärjestelmän, maanpuolustuskurssien sekä muun tiivistyneen Puolustusvoimien ja muiden alojen välisen vuorovaikutuksen kautta.

Vahva ja toimintakykyinen Nato on Suomen edun mukaista, ja animus in consulendo liber on palvellut Natoa hyvin vuoden 1959 käyttöönotosta alkaen. Ehkäpä lainaamme mottoa hetkeksi myös omaan käyttöömme tänne Itämeren rannoille. Vapaasti pohtien ja laaja-alaisesti konsultoiden meillä on jatkossakin kyky lähettää entistä osaavampaa henkilöstöä Naton avaintehtäviin, sen kaikille päätöksenteon ja toimeenpanon tasoille, turvallisemman ja vakaamman maailmanjärjestyksen rakentajiksi.

Kirjoittaja on aiemmin palvellut Naton sotilaskomitean puheenjohtajan erityisavustajana ja Utin Jääkärirykmentin komentajana.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin