Suomalaisella osaamisella rakennetaan tulevaisuuden Ukrainaa

Pulloposti 18
Lauri Veijalainen
Projektijohtaja
EK, Pro Ukraina-projekti

Ukrainan jälleenrakennus on yksi tämän vuosisadan merkittävimmistä taloudellisista ja yhteiskunnallisista urakoista. Maailmanpankin ennusteiden mukaan sodan aiheuttamien tuhojen korjaaminen edellyttää lähes 500 miljardin euron investoinnit. Tämä vuosikymmeniä kestävä operaatio ei ole vain humanitaarinen välttämättömyys, vaan se on keskeinen kulmakivi Ukrainan matkalla kohti EU-jäsenyyttä ja modernia länsimaista markkinataloutta.

Kyse ei ole ylihuomisen hankkeesta, vaan akuuttia jälleenrakentamista on tapahtunut läpi sodan. Mittakaava kasvaa kaiken aikaa ja kilpailu hankkeista lisääntyy sitä mukaa kun kumppanimaiden yritykset vahvistavat läsnäoloaan Ukrainassa. Suomi lähtee Ukrainaan takamatkalta verrattuna esimerkiksi Tanskaan ja Ruotsiin, jotka ovat jo aktivoineet yrityskenttäänsä voimakkaasti.

Tähän liittyen Elinkeinoelämän keskusliitto EK on käynnistänyt viime syksynä Pro Ukraina -vientihankkeen, jonka tavoitteena on saada 200 suomalaista yritystä mukaan jälleenrakennukseen seuraavan kahden vuoden aikana. Käytännönläheinen hankkeemme tarjoaa yrityksille markkinakartoituksia, jotka tuotetaan paikan päällä Kiovassa EK:n ja EastChamin yhteisessä toimistossa.

Pro Ukrainan liikkeellelähtö on ollut vauhdikas ja jo yli 50 suomalaisyritystä on lähtenyt kartoittamaan Ukraina-viennin ensiaskelia. Eri toimialat ovat laajasti edustettuina, esimerkiksi rakennusala ja energiasektori ovat aktiivisia. Hanke toimii samalla pilottina Team Finlandin uudelle vienninedistämismallille, jota hyödynnetään ulkoministeriön johdolla toivottavasti muillakin markkinoilla.

Millaista kysyntää Ukrainassa sitten on? Presidentti Zelenskyin lanseeraama ”build back better” -periaate tarkoittaa, ettei Ukrainaa rakenneta entisenlaiseksi vaan paremmaksi. Tavoitteena on korvata vanha neuvostoaikainen infrastruktuuri uusimmalla teknologialla, energiatehokkailla ratkaisuilla ja digitalisaatiolla.

Näihin tarpeisiin suomalainen elinkeinoelämä pystyy vastaamaan monen toimialan osalta:

Energiateknologia ja biotalous: Ukrainan energiajärjestelmä on vaurioitunut pahoin. Suomalaisilla on maailmanluokan osaamista älykkäissä sähköverkoissa, uusiutuvassa energiassa ja jätteiden hyödyntämisessä energiaksi.

Kestävä rakentaminen: Energiatehokas rakentaminen ja kiertotalousratkaisut vastaavat Ukrainan tarpeeseen rakentaa kestäviä koteja ja julkisia rakennuksia nopeasti ja laadukkaasti.

Digitalisaatio ja kyberturvallisuus: Suomi voi tukea Ukrainan hallinnon, terveydenhuollon ja liike-elämän digitalisointia tarjoamalla turvallisia ja tehokkaita ohjelmistoratkaisuja.

Turvallisuus ja väestönsuojelu: Ukrainassa on valtava tarve nykyaikaisille väestönsuojille, joissa Suomi on globaali edelläkävijä. Suomalaiset yritykset voivat tarjota kokonaisratkaisuja, joissa yhdistyvät kestävyys, moderni ilmanvaihtoteknologia ja tilojen monikäyttöisyys.

Puolustusteknologia ja droonit: Ukraina on modernin sodankäynnin laboratorio. Erityisesti drooniteknologia on mullistanut taistelukentän, ja presidentti Zelenskyi on avannut ovia myös teknologiaviennille kumppanimaihin. Ukrainan tietotaidon hyödyntäminen on arvokasta Suomen oman puolustuskyvyn ja puolustusteollisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Vaikka mahdollisuudet ovat suuret, markkinaan liittyy myös merkittäviä riskejä. Turvallisuustilanne on päällimmäinen huomioitava tekijä. Samalla on kuitenkin muistettava, että Ukrainan talous pyörii sodasta huolimatta ja turvatoimiin on kehitetty vahvat rutiinit.

Iso suomalaisyrityksiin vaikuttava reunaehto on työvoimapula, kun miehet ovat rintamalla ja merkittävä osa siviiliväestöstä on sotaa paossa Euroopassa. Haasteita liittyy myös toimintakulttuuriin. Korruptio on realiteetti ja myös raskas byrokratia edellyttää yrityksiltä erittäin tarkkaa kumppanivalintaa ja paikallistuntemusta.

Ukrainan jälleenrakentaminen tulee olemaan pitkäkestoinen prosessi, joka vaatii Suomelta ja suomalaisyrityksiltä korostettua aktiivisuutta, valtiollista tukea ja sitoutumista pitkälle tulevaisuuteen. Liikkeelle on lähdettävä nyt, jotta suomalainen osaaminen pystytään hyödyntämään täysimittaisesti Ukrainan tulevaisuuden hyväksi.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin