Sote-sektori turvaamassa Itämeren häiriö- ja poikkeustilanteissa

Pulloposti 43
Kirsti Ylitalo-Katajisto
Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisjohtaja, TtT
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
MPK 242

Vaikka sote-sektori ei suojaa vedenalaisia kaapeleita tai satamia, sosiaali- ja terveydenhuolto on aktiivisessa roolissa kaikkien kansallisesti tunnistettujen riskien osalta. Jos Itämerellä tapahtuu esimerkiksi sabotaasi tai suuri onnettomuus, hyvinvointialueet vastaavat uhrien hoidosta ja tarvittavasta tuesta evakuoiduille. Myös pandemiat tai biologiset uhkat, jotka voivat levitä meriteitse, kuuluvat suoraan sote-sektorin vastuulle.

Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille vuodesta 2023 alkaen. Hyvinvointialueita on 21 + Helsingin kaupunki. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla sekä HUS-yhtymällä, on lakisääteinen tehtävä ylläpitää sote-valmiuskeskuksia, jotka voivat reagoida nopeasti kriiseihin. Valmiuskeskukset kokoavat ja analysoivat tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden häiriötilanteista ja niiden uhkista. Tavoitteena on varmistaa, että sote-palvelut pysyvät toimintakykyisinä myös silloin, kun Itämeren alueella kohdataan vakavia häiriöitä. Samalla sote-henkilöstön koulutusta ja harjoituksia lisätään, jotta he osaavat toimia esimerkiksi merellisten evakuointien, säteilyonnettomuuksien tai pandemioiden yhteydessä. 

Parhaillaan on valmisteilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muutos valmiuden ja varautumisen osalta. Tarkoituksena on varautua nykyistä paremmin laajoihin häiriö- ja poikkeustilanteisiin, joilla parannetaan kykyä hallita alueellisia tai kansallisia häiriötilanteita. Muutokset koskevat tilanteita, joissa yksittäisen hyvinvointialueen voimavarat eivät riitä turvaamaan väestön turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Selkeitä johtovastuita tarvitaan myös kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosten aiheuttamien uhkien torjumiseen ja hoitamiseen. Esityksellä pyritään selkiyttämään kansallisen tason päätöksentekoa ja johtamista sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Päätöksenteon valmistelua varten perustettaisiin kansallinen valmiusryhmä. Tavoitteena on varmistaa, että tarvittavat päätökset valmistellaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja hyvinvointialueiden kesken. Puolustusvoimat tukeutuu lähes kokonaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä toimia kansallisena kokonaisuutena. Lakiesityksellä kuvatut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin tukisivat Suomen velvoitteita Naton jäsenenä.

Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa on jo toimiva yhteinen sote-valmiuskeskus Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä, ja se toimii ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Valmiuskeskus muodostaa tilannekuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon toiminnasta ja mahdollisista häiriötilanteista alueillaan. Pohjois-Suomen yhteistyöalueelle on myös perustettu sote-häiriötilannejohtoryhmä, joka kokoontuu joko yhteistyöalueen tai kansallisen häiriötilanteen tai poikkeusolojen aikaiseen tarvittavaan johtamiseen. Yhteinen kouluttautuminen ja harjoittelu on Pohjoisella yhteistyöalueella aktiivista ja niin vaatiessa valmiutta tukea myös Itämeren alueen häiriö- ja poikkeustilanteissa.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin