Sota ja öljy

Pulloposti 31
Kari Liuhto
Centrum Balticum -säätiön johtaja

Venäjän vienti on hyökkäyssodan aikana tippunut viidenneksen, mutta sen arvo oli viime vuonna yhä yli 400 miljardia dollaria. Energia muodostaa maan viennistä kaksi kolmasosaa. Kolme neljäsosaa energianviennistä päätyy Kiinaan, Intiaan ja Turkkiin, mutta myös Euroopan unioniin tuodaan venäläistä energiaa. Unioni on yhä neljänneksi suurin venäläisenergian ostaja. Vuonna 2025 EU-maat ostivat kymmenyksen Venäjän energianviennistä.

Ukrainan sodan takia unioni kielsi venäläisen kivihiilen tuonnin ja asetti rajoitteita öljyntuonnille. Rajoituksista huolimatta kolme EU-maata – Slovakia, Tšekki ja Unkari – jatkoi öljyntuontiaan Venäjältä. Viime vuonna tämän kolmikon öljyostojen arvo Venäjältä oli neljä miljardia euroa.

Öljytoimitukset Ukrainan kautta loppuivat tämän vuoden tammikuussa ilmeisesti dronen iskettyä öljynpumppausasemaan. Slovakia ja Unkari ovat painostaneet Ukrainan johtoa korjaamaan putken uhkaamalla lopettaa energiantoimitukset Ukrainaan ja estämällä EU-lainan Ukrainalle.

Suoratuontiakin suurempaa on tuonti välittäjämaiden kautta. EU-maat toivat viime vuonna öljyä Intiasta ja Turkista yhdeksän miljardin euron arvosta. Pääosa tästä öljystä on alkuperältään venäläistä. Venäläiseen alkuperään viittaa se, että ennen sotaa öljyntuonnin arvo näistä kahdesta maasta oli neljä miljardia euroa. Samaan aikaan tämän kaksikon energiantuonti Venäjältä on kasvanut kahdeksankertaiseksi.

Toisin sanoen EU ostaa venäläistä öljyä Intian ja Turkin kautta. Euroopan komissio yrittää rajoittaa venäläisöljyn tuontia välittäjämaiden kautta. Kreikka ja Malta kuitenkin estivät komission yrityksen asettaa lisäpakotteita Venäjän varjolaivastolle. Syynä vastustukseen on mitä ilmeisemmin se, että kreikkalaiset varustamot ovat myyneet kymmeniä öljytankkereita Venäjälle ja maltalaisyritykset kauppaavat palveluitaan venäläistankkereille.

Euroopan unioni suunnittelee luopuvansa venäläisestä öljystä ensi vuoden loppuun mennessä. Toivottavasti tämä ei tarkoita sokean silmän kääntämistä kolmansien maiden kautta tapahtuvalle venäläisöljyn ostamiselle. Unioni on myös päättänyt luopua venäläisestä kaasusta vuoden 2027 loppuun mennessä. Tämä päätös koskee sekä putkia pitkin tulevaa maakaasua että LNG:tä.

Vaikka Venäjän energiapakotteiden kiristäminen ei lopeta sotaa, se heikentää Venäjän hyökkäysvoimaa ja tarjoaa Ukrainalle paremmat neuvotteluasemat rauhantunnusteluissa. Se millaiseen rauhansopimukseen päädytään, heijastuu koko Euroopan tulevaan turvallisuustilanteeseen. Jos Venäjä onnistuu saavuttamaan tavoitteensa, olemme jo istuttaneet seuraavan sodan siemenen.               

Leo Tolstoin romaani ’Sota ja rauha’ korostaa, että suurmieshistoria on harhaa. Vladimir Putin ei tätä opetusta sisäistänyt halutessaan jättää nimensä historiaan palauttamalla Ukraina Venäjän etupiiriin. Omaa historiallista rooliaan korostamalla hän samalla sysäsi geopolitiikan sivuun ja keskittyi egopolitiikkaan.

Sota ja öljy tulevat hyvin todennäköisesti nousemaan seuraavan Itämeri-foorumin puheenaiheiksi. Centrum Balticum -säätiö järjestää 4. toukokuuta 18. kerran vuotuisen Itämeri-foorumin. Foorumilla puhuu muun muassa Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola, EU:n ulkoasiainhallinnon varajohtaja Taneli Lahti ja Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius. Foorumia voi seurata netin kautta etänä rekisteröitymällä tapahtumasivun kautta: https://events.centrumbalticum.org/balticsearegionforum2026

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin