Saaristomeri – suojelusta siniseen siirtymään

Pulloposti 49
Minna Arve
Toimitusjohtaja
Business Turku Oy

Saaristomeren puhdas tulevaisuus on edelleen enemmän juhlapuheita kuin konkretiaa. Ilman yritysten aktiivista roolia mukana ratkaisuissa, niin tulee olemaankin. Haavoittuva ja ainutlaatuinen Saaristomeremme voisi kuitenkin toimia koko Euroopan sinisen siirtymän pilottina – paikkana, jossa suojelu, tiede, liiketoiminta ja turvallisuus kietoutuvat yhteen.

Miten se sitten saadaan aikaiseksi? Ensinnäkin, Saaristomerelle on toteutettava sinisen talouden pilottialue. Alue, jossa voidaan testata ja toteuttaa uudenlaisia ratkaisuja vedenalaisesta mittausteknologiasta ravinnekiertotalouteen ja kestävään vesiliikenteeseen. Alue, jossa elinvoimainen meriluonto ja ketterä innovaatiopolitiikka vahvistavat toisiaan. Alue, jossa testataan skaalautuvia merilähtöisiä innovaatioita ja meren valvontaan kehitettäviä laitteistoja.

Toiseksi, meidän on vahvistettava alueen merelliseen yritystoimintaan liittyvän laajan ekosysteemin yhteentoimivuutta ja kasvuhakuisuutta. Meillä on jo kansainvälisesti ainutlaatuinen osaamispohja: meriteollisuusklusteri, huipputason tutkimusta, kasvuyrityksiä ja kasvua tukevia toimijoita. Yksi näistä on A’Pelago, joka katalysoi sinisen talouden liiketoimintaa koko Itämeren alueella. Kasvuhakuinen liiketoiminta, tiedepohjaiset ratkaisut, mitattavat vaikutukset ja yhteistyö sidosryhmien kanssa ovat vahvuuksia, joita sininen siirtymä tarvitsee.

Tähän kokonaisuuteen olisi luontevaa kiinnittää myös yritysvetoinen luontokompensaatiomallin rakentaminen. Saaristomeri voisi toimia kansallisena pilottialueena, jossa luodaan käytännön mallit vapaaehtoiseen kompensaatioon osana EU:n luontokatoasetuksen toimeenpanoa. Yrityksiä ei pidä nähdä vain sivustakatsojina tai rahoittajina  – vaan osana ratkaisua. Toimijoina, jotka investoivat sekä kasvuun että luonnon tulevaisuuteen.

Mutta kysymys on lopulta vielä laajempi. Sininen talous on myös turvallisuuspolitiikkaa. Meriliikenteen sujuvuus, energiantuotanto ja ruoantuotannon kestävyys liittyvät suoraan Euroopan huoltovarmuuteen ja strategiseen autonomiaamme. Olemme myös nähneet, miten riippuvaisia mm. tietoliikenneyhteydet ovat merenalaisesta turvallisuudesta. Vedenalaiseen infrastruktuuriin – kuten kaapeleihin, putkistoihin ja energiayhteyksiin – kohdistuu kasvavaa kiinnostusta ja riskejä. Mutta kuinka hyvin oikeastaan näemme, mitä pinnan alla tapahtuu?

Tarvitsemme uudenlaista vedenalaista näkyvyyttä ja valvontakykyä. Voisiko täällä syntyä “ICEYE merelle” -teknologiaa, joka ei tarkkaile satelliiteista, vaan yhdistää tutkimuksen, mittausjärjestelmät, tekoälyn ja tilannekuvan vedenalaisesta ympäristöstä? Tämä ei olisi vain puolustuksellinen ratkaisu, vaan myös osa merien suojelua, tutkimusta ja kestävää käyttöä.

Kestävä ja omavarainen sininen talous – samoin kuin siihen liittyvät vedenalaiset innovaatiot – tekevät meistä Suomessa vahvempia niin ekologisesti kuin geopoliittisesti. Turun seudulla on tähän vankka perusta, johtavia meriteollisuustoimijoita, tutkimusta, startupeja ja kasvuyrityksiä – ja vahva tahto rakentaa uutta. Lisäksi tärkeinä toimijoina alueella ovat merivoimat ja rajalaitos, sekä alueen satamat, joille kaikille turvallisuus eri näkökulmista on aivan avainasemassa. Tällainen laaja ekosysteemi yhdistäisi sinisen talouden rahoituksen, turvallisuuden ja teknologiset innovaatiot yhdeksi tulevaisuuden eurooppalaiseksi vahvuudeksi.

Saaristomerellä on siis kaikki edellytykset nousta eurooppalaisen kestävyyden ja sinisen siirtymän tukijalaksi. Tarvitsemme yritysinnovaatioita ja niille kasvun rahoitusta ja mahdollisuuksia testata tuoteinnovaatioitaan, sekä alueellisen, kansallisen ja EU-tason päätöksiä, jotka tekevät tästä alueesta todellisen pilottialueen: paikan, jossa tulevaisuuden kestävä meritalous syntyy – ja jossa koko Itämeren tulevaisuus voi muuttua.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin