Risteilyohjukset palasivat suurvaltapolitiikkaan

Pulloposti 70
Stefan Forss
Professori, Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja VTT:n ja UM:n entinen johtava tutkija

Ukrainan kohtalo ratkaisee Euroopan tulevaisuuden. Maan kyky heikentää Venäjän asevoimia niin ettei Kreml voi toteuttaa imperialistisia hankkeitaan on rauhanomaisen Euroopan elinehto. Länsi otti 30 vuotta kestäneen loman historiasta, arvostettu yhdysvaltalainen analyytikko, tri Andrew Michta totesi kuivasti lokakuussa 2025. Unohdettiin että kansalliselle turvallisuudelle osoitetut riittävät resurssit ovat valtiollisen toiminnan elinehto.

Euroopasta tuli sotilaallisesti lähes hampaaton. Eurooppa ei nyt pysty tukemaan Ukrainaa riittävästi ja tarvitsee Yhdysvaltoja kipeästi, mutta tämä haraa vastaan. Euroopassa ollaan edelleen haluttomia näkemään uhan todellisia mittasuhteita.

Venäjä on johdonmukaisesti torjunut Yhdysvaltain presidentin yrityksiä rauhan aikaansaamiseksi Ukrainaan. Putiniin pettynyt Trump siirtyi ainakin väliaikaisesti tarjoamaan Venäjälle enemmän keppiä kuin porkkanaa.

Kremliin iski paniikki, kun amerikkalaiset pitkän kantaman Tomahawk-risteilyohjukset nousivat Yhdysvaltain ja Ukrainan keskustelujen keskiöön. Siksi Putin soitti Valkoiseen taloon 16.10. ja onnistui taas kääntämään Trumpin pään.

Venäjän johto muistaa hyvin, miten Tomahawk oli olennainen osa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton vuonna 1987 solmittua uraauurtavaa keskimatkan ns. INF-sopimusta ja miten ohjuksen konventionaalisella versiolla moukaroitiin Venäjän liittolaista Saddam Husseinin Irakia ankarasti. 

Venäjän informaatiosodan ”paha poliisi”, entinen presidentti Dmitri Medvedev esitti, että asejärjestelmän luovuttaminen Ukrainalle kärjistäisi Venäjän ja Yhdysvaltain suhteita vaarallisesti, ydinkärjillä varustettuja ohjuksia kun ei voi erottaa tavanomaisista. Venäjä kokee, että ydinsodalla pelottelu on edelleen tehokasta.

Viittaus Tomahawkiin mahdollisena ydinaseena osoittaa Kremlin johtajien vainoharhaisuuden, ehkä myös tietämättömyyttä. Ohjusjärjestelmän ydinkärjet sijoitettiin varastoihin jo 1990-luvun alkupuolella ja purettiin vähitellen. Sen viimeiset ydinkärjet purettiin 2010-luvun alussa.

Tomahawk on siis käytännössä ollut tavanomainen ase vuosikymmeniä. Ukrainalle Tomahawkeilla olisi lähinnä poliittinen merkitys. Ohjukset ovat kalliita ja Yhdysvallat tuskin myisi Ukrainalle operatiivisesti merkittäviä määriä. Pelkästään yhden ison asetehtaan tuhoaminen edellyttäisi useiden kymmenien ohjusten käyttöä.

Euroopan maiden tulisi panostaa voimallisesti Ukrainan omaan ohjustuotantoon. Tämä sektori on maan sotaponnistukselle keskeinen. Tärkeimpiin asehankkeisiin kuuluu vielä hieman keskeneräinen risteilyohjus FP-5 Flamingo. Sillä on potentiaalia. Kantamaksi ilmoitetaan peräti 3000 kilometriä, mikä on kaksinkertainen Tomahawk-ohjukseen nähden. Taistelukärki on iso, 1150 kiloa. Tomahawkin vastaava luku on 450 kiloa. Flamingon suunnistusta ja tarkkuutta lienee vielä parannettava. Flamingon saattaminen valmiiksi ja laajamittaiseen sarjatuotantoon mahdollisimman pian on tärkeää.

Venäjän laajamittaisten risteilyohjusiskujen vaikutuksista Ukrainassa on paljon tietoa. Kremlin kaksinaamaisuus ajankohtaisessa Tomahawk-keskustelussa näkyy myös siinä, että Venäjän omat, Tomahawkiin verrattavat ohjukset ovat kaksoiskäyttöisiä eli niillä voidaan periaatteessa myös kuljettaa ydinkärkiä.

Risteilyohjusrintamalta saatiin dramaattiseksi tarkoitettu viesti Venäjältä, kun ylipäällikkö Putin asepuvussa ilmoitti ydinreaktorilla varustetun Burevestnik-risteilyohjuksen onnistuneesta kokeesta. Tämä ”Myrskylintu” oli muiden uusien kehitteillä olevien strategisten aseiden joukossa, joita Putin esitteli mahtipontisesti maaliskuussa 2018. Kenraali Gerasimovin mukaan ohjus lensi 14000 kilometriä 15 tunnissa. Kantama on Putinin sanoin ”rajaton”.

Lennon yksityiskohtia ei ole annettu. Oletettavasti laukaisu tapahtui Pankovon koeasemalta Novaja Zemljalla. Koelentoa ehdittiin odottaa jo jonkin aikaa ja ilmakehän säteilytasoa on mitattu. Ohjuksen jättämiä radioaktiivisia päästöjä ei ainakaan aluksi havaittu. Norjan tiedustelupäällikkö vara-amiraali Stensoenes vahvisti sittemmin testin tapahtuneen.

Operatiivista hyötyä Burevestnik-ohjuksesta on vaikeaa nähdä. Venäjän ydinpelotteen ylläpitämiseen sitä ei tarvita ja tavanomaisena aseena se ei ole mielekäs. Poliittista hyötyä Venäjän johto kuitenkin toivoo siitä saavan.

Putin ilmoitti 29.10., että pienellä ydinreaktorilla varustettu kookas ydintorpedo Poseidon oli testattu onnistuneesti edellisenä päivänä. Se laukaistiin sukellusveneestä, propulsion voimanlähteenä ”toimiva ydinreaktori käynnistettiin ja pidettiin käynnissä tietyn ajan”. Poseidonin ydinreaktori on kooltaan vain sadasosa ydinsukellusveneiden reaktoreista, mutta sen tuhovoima on huomattavasti suurempi kuin raskaan mannertenvälisen Sarmat-ohjuksen tuhovoima, Putin totesi.

Väitteet Burevestnikistä ”lentävänä Tshernobylinä” ja Poseidon vihollisen rannikkokaupunkeja tuhoavana radioaktiivisena tsunamina ovat kuitenkin vähintään raskaasti liioiteltuja tai peräti vääriä.

Johtavien ydinasevaltioiden ajankohtaiset holtittomat puheet ydinkokeiden uudelleen aloittamisesta yli 30 vuotta kestäneen pidättyvyyden jälkeen voivat myös johtaa epätoivottavaan kierteeseen. Vuonna 1970 voimaan tullut kansainvälinen ydinsulkusopimus NPT, joka solmittiin ydinaseiden leviämisen estämiseksi, voi sekin joutua ankaraan testiin.

Presidenttien Putinin ja Trumpin kaavaillun Budapestin kokouksen lykkääntyminen ja Lukoil-yhtiölle määrätyt sanktiot olivat Venäjän johdolle kylmä suihku. Putin pahoitteli asiaa, mutta Kremlin todellisia reaktioita epäviralliset äänitorvet kaiketi ilmaisevat. ”Yhdysvallat on vihollisemme ja heidän puhelias 'rauhantekijänsä' on nyt astunut täysin sotapolulle Venäjää vastaan”, Dmitri Medvedev kirjoitti sosiaalisessa mediassa. Mutta asialla on myös positiivinen puolensa, Medvedev jatkoi. Iskuja Ukrainaan voidaan jatkaa ilman neuvottelujen tuomia rajoitteita. Voittoa tavoitellaan nyt taistelukentällä, ei allekirjoittamalla merkitsemättömiä ”diilejä” (lähde: BBC Monitoring, ’This is now his war’, Russia’s Medvedev says of Trump, 23 October 2025).

Raaka sota siis jatkuu.



Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin