Poliisi varautuu kaikkeen mahdolliseen – ja myös mahdottomaan

Pulloposti 79
Markus Laine
Poliisilakimies, oikeusyksikön päällikkö
Lounais-Suomen poliisilaitos

Poliisin – kuten muidenkin turvallisuusviranomaisten - toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen on kasvussa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden limittyessä. Toimintaympäristöön on vaikuttanut erityisesti laajamittaisen ja pitkäkestoisen sodankäynnin paluu Eurooppaan. Ulkoisen turvallisuusympäristön muutoksilla, eritoten Venäjän hyökkäyssodalla, on heijastevaikutuksia myös valtakunnan sisäiseen turvallisuuteen ja poliisi joutuukin varautumaan uudenlaisiin ja moninaisiin turvallisuusuhkiin. Poikkeuksellista huomiota ovat viime aikoina aiheuttaneet kriittiseen infrastruktuuriin Suomessa ja lähialueilla kohdistuneet tapahtumat. Poliisi on 2000-luvun aikana kohdannut täysin uudenlaisia tehtäväalueita kuten terrorismi- ja sotarikokset, kyberrikollisuuden, pandemian, välineellistetyn maahantulon, hybridivaikuttamisen ja katujengi-ilmiön.

Poliisi on sisäisen turvallisuuden vastuuviranomainen mutta samalla ensivasteen toimija myös useiden ulkoisen turvallisuuden uhkien torjunnassa. Poliisi on korkean operatiivisen vasteen viranomainen tuottaen turvallisuuspalveluita vuoden jokaisena tuntina. Poliisilla on jatkuva valmius vastata kaikkiin sisäisen turvallisuuden uhkiin koko valtakunnan alueella. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla sekä merialueilla korostuu yhteistyö Rajavartiolaitoksen kanssa. Suomen turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata alueellinen koskemattomuus sekä estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Merkittävässä roolissa tavoitteessamme on toimiva ja tehokas poliisi, joka on tärkein operatiivisen vasteen suorituskykyjen tuottaja epäselvissä uhkissa niin kauan kuin niitä ei ole tunnistettu sotilaallisiksi uhiksi.

Mikäli kohtaisimme ennakoimatonta vieraan valtion vihamielistä sotilaallista toimintaa, edellyttäisi tilanne todennäköisesti viipymättä poliisin toimivaltuuksien käyttämistä ensivasteena uhkan torjumiseksi. Sekä lainsäädännöllisesti että toiminnallisesti on selvää, että Puolustusvoimat yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa vastaa Suomen sotilaallisesta puolustamisesta sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta. Tämä korostuu merialueella ja ilmatilassa, jossa sotilasviranomaisilla on korkea valmius sotilaallisen uhkan torjuntaan. Muuttuneelle turvallisuusympäristölle ominaiset epäkonventionaaliset uhat voivat kuitenkin olla siinä määrin ennakoimattomia, että poliisille muodostuu ensivasteen suoritusvastuu tehtävään, etenkin toimittaessa sisämaassa. Poliisin tehtäväksi on poliisilaissa säädetty oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, kansallisen turvallisuuden suojaaminen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Poliisi on omien tehtäviensä ohessa myös aluevalvontalain tarkoittama aluevalvontaviranomainen vastaten osaltaan alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta.

Mikäli satakuntalaiselle korpilentokentälle ilmestyy tunnukseton ja raskaasti aseistettu joukko, ilmoittaa kansalainen siitä ensimmäisenä yleiseen hätänumeroon ja tehtävälle hälytetään lähin poliisipartio. On kyseessä sitten vieraan valtion tunnuksettomia sotilaita tai järjestäytynyt rikollisryhmä, on selvää, että yleinen järjestys ja turvallisuus on vakavasti vaarantunut. Poliisi pyrkii yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa tunnistamaan, kuuluuko tilanne ensisijaisesti poliisin toimivaltaan vai onko kyseessä Puolustusvoimien tehtävä. Normaaliolojen aikana tehtävän suoritusvastuu kuuluu poliisille siihen saakka, että se tunnistetaan esimerkiksi vihamieliseksi sotilaalliseksi toiminnaksi. On syytä korostaa, että poliisin toiminta ensivasteviranomaisena voi jatkua ajallisesti pitkään.

Lopuksi on syytä todeta, että kynnys tulkita Suomeen kohdistuvia uhkia tai vaikuttamistoimia sotilaallisiksi voi olla korkea. Tämä voi tarkoittaa poliisille pitkäkestoisempaa ja laajempaa suoritusvastuuta tehtävillä, joissa esiintyy viiteitä sotilaallisesta toiminnasta. Myös selkeästi poliisin toimivaltaan kuuluvat tehtävät, kuten Itämeren putki- ja kaapelirikot, ovat olleet luonteeltaan vaativia ja pitkäkestoisia. Hybridioperaatioiden torjuntaan ja uusiin uhkakuviin liittyvät tehtävät edellyttävät Suomen poliisilta korkeaa valmiutta, suorituskykyä ja riittäviä toimivaltuuksia.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin