Pohjoinen turvallisuus on kokonaisuus

Pulloposti 25
Elina Valtonen
Ulkoministeri

Vielä ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa vuonna 2022 saattoi joskus kuulla tulkinnan – tai toiveen – siitä, että arktinen alue onnistuttaisiin pitämään kiristyvien kansainvälisten jännitteiden ulkopuolella. Viimeistään tänä keväänä olemme saaneet huomata, että arktisesta alueesta on tullut päinvastoin suurvaltakamppailun polttopiste.

Laadimme ulkoministeriössä marraskuussa 2025 linjauksen Suomen arktisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tarkoitus oli täydentää Suomen arktisen politiikan strategiaa (2021) sekä valtioneuvoston Ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa (2024). Nyt myös ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa päivitetään tarvittavilta osin.

Kilpajuoksu arktiselle luonnonvarojen ja uusien merireittien perässä asettaa Suomen aiempaa tärkeämpään asemaan arktisena toimijana. Suomessa on pyrittävä hallitsemaan jännitteitä, mutta myös osattava tarttua kilpailun avaamiin mahdollisuuksiin. Olen todennut, että Suomella on EU:n arktisena jäsenenä johtorooli, ja haluamme säilyttää sen myös jatkossa.

Samalla on syytä muistaa pitää asiat mittasuhteissa: pitkällä aikavälillä arktiseen alueeseen kiinnittyy merkittävästi entistä enemmän huomiota, mutta juuri nyt läntisellä arktisella ei tapahdu mitään sellaista, joka haastaisi transatlanttista turvallisuutta. Euroopan välittömät ja kiireellisimmät turvallisuutta haastavat tekijät ovat edelleen sen itäisellä rajalla, missä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu ja määrittää koko maanosan turvallisuusympäristöä.

Itämeren oppeja voi hyödyntää koko arktisella alueella

Itämeri ja Pohjoinen jäämeri ovat maantieteellisesti yhtä. Turvallisuuspolitiikassakin samat aallot koskettavat Itämeren rantavaltioita ja arktisia valtioita. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kytkös Itämeren ja arktisen alueen välillä on edelleen vahvistunut: nyt kaikki Itämeren alueen valtiot samoin kuin kaikki kahdeksan arktista valtiota, Venäjää lukuun ottamatta, ovat puolustusliitto Naton jäseniä.

Pohjois-Euroopan turvallisuus onkin tärkeä ymmärtää kokonaisuutena. Suomen on muistutettava keskustelukumppaneitaan sekä EU:ssa että Natossa siitä, että arktisen alueen, Itämeren ja Pohjois-Euroopan turvallisuus on yhteenkietoutunut. Olemme jo pitkään toimineet sen puolesta, että alueen priorisoimista vahvistetaan EU:ssa.

Yhdysvaltojen hallinnon puheet Grönlannin omistajuudesta jättävät varjon Nato-liittolaisten keskinäiseen luottamukseen. Grönlanti on aina ollut osa arktisen turvallisuuden kokonaisuutta, eikä sen keskeinen merkitys ole uusi asia. On kuitenkin eri asia tunnistaa Grönlannin strateginen merkitys kuin tulkita tilanne välittömäksi kriisiksi. Liittolaisten kesken tarvitaan nyt ennen kaikkea malttia, selkeyttä ja luottamusta vahvistavaa vuoropuhelua. Pohjois-Euroopan, arktisen alueen ja Itämeren kokonaisuus on Naton puolustussuunnittelussa keskeinen painopiste, ja Suomella on siinä olennainen rooli.

Itämeren rantavaltiot ovat opetelleet toimimaan Venäjän vaikuttamisen kohteena. Venäjän varjolaivaston suitsiminen on tärkeää paitsi siksi, että se välillisesti vaikeuttaa Venäjän sodankäyntiä Ukrainassa, myös arktisen alueen vakauden ja ympäristön näkökulmasta. Merkittävä askel tähän suuntaan on satamapalvelukielto (full maritime services ban), jolla voidaan suoraan puuttua varjolaivaston kuljetus-, vakuutus- ja korjaustoimiin.

Kokemus Itämereltä voi hyödyttää varautumista autoritääristen valtioiden hybridiuhkiin muualla. Hybridivaikuttamisen odotetaan kiihtyvän myös arktisella alueella, kun Venäjä ja Kiina pyrkivät hyödyntämään uusia kulkuväyliä ja haavoittuvuuksia.

Yhteistyö vaatii joustavuutta onnistuakseen

Tavoitteemme arktisen alueen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat pysyneet muuttumattomina. Suomen tavoite on rauhanomainen ja vakaa arktinen alue, jossa toimitaan rakentavasti yhteistyössä ja kunnioitetaan kansainvälistä oikeutta, ja jossa alueen väestön oikeudet ja elinolot turvataan. Sekä arktisella että Itämerellä ympäristö- ja ilmastonäkökohdat ovat kriittisen tärkeitä.

On kuitenkin varauduttava siihen, että kasvavien jännitteiden ajassa tavoitteisiin pääseminen on aiempaa vaikeampaa. Meiltä vaaditaan joustavaa lähestymistapaa sekä luovaa ja kokonaisvaltaista ajattelua.

Nykyhetkessä luovuutta voi olla jo rauhanomaisuuden ja yhteistyön tavoitteiden ottaminen vakavasti. Konflikti arktisella alueella ei ole väistämätön, vaikka suurvaltojen intressit näyttäisivät vastakkaisilta.

Kokonaisvaltaisen ajattelun ytimessä on myös omien vahvuuksien tunnistaminen. Ulkoministeriön sijainti Katajanokalla muistuttaa joka päivä siitä, että Suomi on arktinen valtio: ministeriön kotina toimivan Merikasarmin takana on laiturissa rivi Suomen jäänmurtajia. Jäänmurtajista on tullut Suomen arktisen osaamisen symboli, mutta kykymme ulottuvat laajemmalle. Suomen arktiselle tiedolle ja taidolle on kasvava tarve.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin