Pohdintaa koronapandemiasta Suomessa ja Turussa

Pulloposti 4
Jutta Peltoniemi
Hallintoylilääkäri
Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Kolme vuotta sitten Kiinasta kantautui maailmalle ja Suomeen ensimmäiset uutiset uudesta viruksesta. Tässä vaiheessa tuskin kukaan Suomessa osasi arvioida, mitä seuraavat kuukaudet ja vuodet toisivat mukanaan. Alkuvuonna 2020 lapsemme kävivät koulua, aikuiset kävivät töissä, vierailimme iäkkäiden sukulaistemme luona ja suunnittelimme matkoja Suomeen, Itämeren alueelle ja muualle maailmaan.

Uusi koronavirus levisi nopeasti pandemiaksi ja muutti useimpien elämää ja tulevaisuuden suunnitelmia. Suomen tilanne uhkasi edetä samaan suuntaan kuin muualla Euroopassa. Teho-osastot täyttyivät vauhdilla, ja asiantuntijoiden sekä päättäjien yhteisymmärryksessä päädyttiin laajoihin väestön liikkumista rajoittaviin toimiin. Etäopetus ja etätyö tulivat nopeasti tutuiksi. Matkustamista suositeltiin välttämään, yli 70-vuotiaita välttämään kontakteja ja vierailuja iäkkäiden palvelutaloihin rajattiin. Lisäksi päädyttiin eristämään Uusimaa muusta Suomesta.

Puhuttiin tartunnanjäljityksestä, karanteenista, eristyksestä, ”lockdownista”, ja myös termi ”flatten the curve” tuli tutuksi. Toimet olivat kaiken kaikkiaan rauhanajan Suomessa hyvin radikaaleja. Tavoite oli yhteinen, väestöä haluttiin suojella uudelta koronavirukselta. Suomessa valittiin pandemian hoidossa keväällä 2020 erilainen linja kuin naapurimaa Ruotsissa. Varmaa tietoa ei ollut kenelläkään, joten toimet perustuivat pandemian ns. lääkkeettömien torjuntatoimien perusperiaatteisiin. Alkuvaiheessa täytyi hyväksyä päätöksien teko sen hetkisen parhaan tiedon, tai tiedon puuttuessa olettamusten, perusteella.

Osa meistä varmasti ajatteli loppukeväästä 2020, että pandemia on ohi, ja kesä 2020 olikin varsin rauhallinen. Havaitsimme Turussa elokuussa 2020, että Etelä-Euroopasta tulee koronatartuntoja Suomeen. Olimme ensilinjassa Turun lentokentällä vastaanottamassa ja testaamassa Pohjois-Makedonian Skopjesta saapuvia matkustajia. Työ lentokentällä oli hektistä ja jännittävää, mutta kaikilla oli yhteinen tavoite, pitää koronavirus pois Suomesta. Elokuussa 2020 aloitettu rajojen terveystarkastustyö lentokentällä vaati monen organisaation yhteistyötä. Satamassa terveystarkastukset alkoivat myöhemmin talvella. En olisi kesällä 2020 uskonut, että rajojen terveystarkastukset jatkuvat lähes kaksi vuotta, päättyen vasta kesäkuussa 2022. Pandemian arvaamattomuudesta kertoo sekin, että osa Euroopan maista on nyt aloittanut terveystarkastukset ja koronatestivaatimukset uudelleen Kiinasta saapuville matkustajille. 2020-luvun globaali matkustaminen vaikuttaa pandemian kulkuun aivan eri tavalla kuin 1900-luvun alun influenssapandemian aikana.

Koronapandemian aikana Suomessa on käytetty monia torjuntakeinoja, kuten maskien käyttö, erilaiset rajoitukset tai suositukset vähentää kontakteja vapaa-ajalla. Ajanjakso, jossa rajoitettiin väestön vapaa-ajan viettoa, elinkeinon harjoittamista sekä määrättiin lapsia, nuoria ja opiskelijoita etäopetukseen sekä työntekijöitä etätyöhön, oli ainakin itselle kaikkein raskain vaihe pandemiassa.

Jo tuolloin oli selvää, että näillä rajoituksilla on selviä haittoja erityisesti lapsille ja nuorille. Turun seudulla pyrimme kuitenkin minimoimaan erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvia haittoja, ja toimet olivatkin osin lievempiä kuin muissa isoissa kaupungeissa. Ristiriitaa aiheutti esimerkiksi ravintoloiden aukiolo samaan aikaan kun nuoret eivät päässeet harrastuksiin tai kouluun.

Koronapandemia on osoittanut lääketieteen ja perustutkimuksen merkityksen. Hyvin nopeasti tutkijat ympäri maailmaa saivat selville yksityiskohtaisesti koronaviruksen ominaisuuksia. Perustutkimuksen tärkeys on korostunut myös koronavirusvarianttien nopeassa tutkimisessa. Tällä on ollut iso merkitys rokotuskehitykselle, ja jo vuoden 2021 alussa käynnistyivät koronarokotukset. Kaiken kaikkiaan koronarokotuksien ansiosta olemme voineet palata normaaliin elämään, ja suhtautuminen koronavirukseen on muuttunut vastaamaan enemmän suhtautumistamme muitakin kiertäviä viruksia kohtaan.

Palaa otsikoihin