Pargas – världens örikaste stad med ett säkerhetspolitiskt ansvar

Pulloposti 41
Tom Simola
Stadsdirektör / Kaupunginjohtaja
Pargas stad / Paraisten kaupunki

Skärgårdshavet är inte bara en naturresurs av enormt värde – det är också en strategiskt viktig del av Finlands territorium. I en tid av ökande geopolitiska spänningar och snabba förändringar i säkerhetsläget i vårt närområde måste vi se den finländska skärgården, med sina tusentals öar och långa kustlinje, som vad den är: ett säkerhetspolitiskt nyckelområde.

Pargas, med sina cirka 15 000 öar och över 6 000 kilometer strandlinje, är grannstad till Åbo, men ligger i hjärtat av skärgården. Pargas utgör ungefär 30 procent av Egentliga Finlands totala yta när man räknar med både land och vatten. Det gör staden till en central aktör i arbetet för att trygga både nationell beredskap och territoriell integritet. Men säkerhet i skärgården handlar inte enbart om militär närvaro – det handlar också om civil resiliens, lokal kännedom och levande samhällen.

Året-runt-boende – en nyckel till trygghet

När skärgårdsöar står obebodda under stora delar av året försvagas vår förmåga att övervaka, skydda och snabbt agera i händelse av kris. Därför är året-runt-boende inte bara en fråga om regional utveckling – det är en fråga om nationell säkerhet. De människor som bor och verkar i skärgården året om är våra ögon och öron. De har lokal kännedom, rör sig i området dagligen och kan snabbt reagera på förändringar eller avvikelser.

Att trygga förutsättningarna för permanent boende i skärgården är därför en strategisk investering i Finlands beredskap. Det handlar om att säkerställa tillgång till basservice, fungerande kommunikationer, digital infrastruktur och arbetsmöjligheter. Det handlar om att skapa en vardag där människor faktiskt kan och vill bo – också när sommargästerna har lämnat.

Skärgården som en del av totalförsvaret

I det moderna totalförsvaret spelar civilsamhället en allt större roll. Här har Pargas stad en unik möjlighet att bli en modell för hur skärgårdsområden kan bidra till både försvarsvilja och operativ förmåga. Genom att stödja frivilligorganisationer, utveckla samverkan mellan civila och militära aktörer och säkra infrastruktur och logistik kan skärgården bli en tillgång, inte en sårbarhet, i kris.

Pargas har potentialen att vara ett levande exempel på hur naturvärden, civilberedskap och säkerhetspolitik kan gå hand i hand – men det kräver långsiktigt tänkande och politisk vilja.

Kolumnen representerar författarens syn, vilket inte nödvändigtvis speglar Centrum Balticums ställning.

Parainen – maailman saaristoisin kaupunki turvallisuuspoliittisessa vastuussa

Saaristomeri ei ole ainoastaan valtavan arvokas luonnonvara – se on myös strategisesti tärkeä osa Suomen aluetta. Aikana, jolloin geopoliittiset jännitteet lisääntyvät ja turvallisuustilanne lähialueellamme muuttuu nopeasti, meidän on nähtävä suomalainen saaristo – tuhansine saarineen ja pitkine rantaviivoineen – sellaisena kuin se on: turvallisuuspoliittisesti keskeisenä alueena.

Parainen, jolla on noin 15 000 saarta ja yli 6 000 kilometriä rantaviivaa, on Turun naapurikaupunki, mutta sijaitsee saariston sydämessä. Parainen muodostaa noin 30 prosenttia Varsinais-Suomen kokonaispinta-alasta, kun lasketaan sekä maa- että vesialueet mukaan. Tämä tekee kaupungista keskeisen toimijan kansallisen valmiuden ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa. Mutta turvallisuus saaristossa ei tarkoita pelkästään sotilaallista läsnäoloa – kyse on myös siviiliyhteiskunnan resilienssistä, paikallistuntemuksesta ja elävistä yhteisöistä.

Ympärivuotinen asuminen – avain turvallisuuteen

Kun saariston saaret ovat suurimman osan vuodesta asumattomia, heikkenee kykymme valvoa, suojella ja reagoida nopeasti kriisitilanteissa. Siksi ympärivuotinen asuminen ei ole vain aluekehityskysymys – se on kansallisen turvallisuuden kysymys. Ihmiset, jotka asuvat ja toimivat saaristossa ympäri vuoden, ovat silmämme ja korvamme. He tuntevat alueen, liikkuvat siellä päivittäin ja voivat nopeasti havaita muutoksia tai poikkeavuuksia.

Ympärivuotisen asumisen edellytysten turvaaminen saaristossa on siis strateginen investointi Suomen valmiuteen. Siinä on kyse peruspalvelujen saatavuuden, toimivien yhteyksien, digitaalisen infrastruktuurin ja työmahdollisuuksien varmistamisesta. Siinä on kyse arjen rakentamisesta, jossa ihmiset voivat – ja haluavat – asua myös sen jälkeen, kun kesävieraat ovat lähteneet.

Saaristo osana kokonaisturvallisuutta

Modernissa kokonaisturvallisuudessa siviiliyhteiskunnan rooli kasvaa yhä merkittävämmäksi. Tässä Paraisten kaupungilla on ainutlaatuinen mahdollisuus toimia mallina siitä, miten saaristoalueet voivat tukea sekä puolustustahtoa että toimintakykyä. Tukemalla vapaaehtoisjärjestöjä, kehittämällä siviili- ja sotilasviranomaisten yhteistyötä sekä varmistamalla infrastruktuurin ja logistiikan toimivuus, saaristo voi muuttua kriisissä voimavaraksi, ei haavoittuvuudeksi.

Paraisilla on potentiaalia olla elävä esimerkki siitä, miten luontoarvot, siviilivalmius ja turvallisuuspolitiikka voivat kulkea käsi kädessä – mutta se vaatii pitkäjänteistä ajattelua ja poliittista tahtoa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin