Pakotteet ja Venäjän talous

Pulloposti 73
Iikka Korhonen
Tutkimuspäällikkö
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT

Venäjän aloitettua rikollisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan 24.2.2022 sitä vastaan on asetettu monenlaisia pakotteita. Euroopan unioni, Yhdysvallat sekä muut G7-maat ovat mm. kieltäneet monenlaisten tuotteiden viennin Venäjälle, tarkoituksena on vaikeuttaa etenkin Venäjän sotateollisuuden toimintaa. Myös esimerkiksi Taiwan ja Etelä-Korea ovat kieltäneet monien korkean teknologian tuotteiden viennin Venäjälle. Lisäksi hyvin monet kansainväliset yritykset ovat jo lopettaneet tai lopettamassa toiminnan Venäjällä ja venäläisten asiakkaiden kanssa. Tässä suhteessa yritysten suhtautuminen on ollut hyvin erilaista kuin 2014, jolloin Venäjälle asetettiin miedompia pakotteita mm. Krimin valtauksen takia.

Pakotteita on asetettu myös Venäjältä tuotaville tuotteille. Esimerkiksi hiilen tuonti Venäjältä EU-maihin loppui elokuussa ja raakaöljyn tuonti laivoilla 5.12.2022. Tämän lisäksi hyvin monilta venäläisiltä pankeilta ja yrityksiltä on kielletty rahoituksen hankkiminen vaikkapa eurooppalaisilta rahoittajilta. Etenkin Yhdysvaltojen rahoituspakotteet vaikuttavat maailmanlaajuisesti: Yksikään pankki, joka haluaa välittää dollarimaksuja, ei ota riskiä joutua Yhdysvaltain valtiovarainministeriön epäsuotuisan huomion kohteeksi. Niinpä 2014 rahoituspakotteiden jälkeen esimerkiksi kiinalaiset pankit eivät tulleet korvaamaan länsimaalaisia pankkeja Venäjän rahoittamisessa.

Miten pakotteet ovat vaikuttaneet Venäjän talouteen? Ja miltä näyttää Venäjän talouden tulevaisuus pakotteiden alaisena? Helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa Venäjän rahoitusjärjestelmä oli lähellä romahdusta, ihmiset jonottivat pankeista talletuksiaan ja ruplan ulkoinen arvo romahti noin 30 %. Keskuspankki nosti kuitenkin nopeasti ohjauskorkonsa 20 prosenttiin ja rajoitti monin tavoin ruplan kansainvälistä vaihdettavuutta. Tämä oli tarpeeksi välittömän kriisin ehkäisemiseksi.

Pakotteilla on kuitenkin erittäin selvä negatiivinen vaikutus Venäjän talouteen, ja mitä kauemmin ne ovat voimassa, sitä voimakkaampi pakotteiden vaikutus on. Tänä vuonna pakotteet ovat vaikuttaneet lähinnä Venäjän kotimaiseen kysyntään sekä joihinkin vientisektoreihin. Vähittäismyynnin määrä on vähentynyt noin 10 % ennen sotaa vallinneelta tasolta, eikä esimerkiksi lokakuussa ole vielä mitään merkkiä siitä, että kotitalouksien kulutus olisi alkanut elpyä. Ruoan kulutus on laskenut vain hieman, mutta kaikkien muiden tuotteiden ostot suorastaan romahtaneet. On hyvä muistaa, että venäläisten kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot olivat tämän vuoden alkupuoliskolla jo alempana kuin vuonna 2012. Kuluttajan kannalta varsinainen menetetty vuosikymmen.

Teollisuustuotannossa pakotteet ovat tuntuneet monilla aloilla. Esimerkiksi metsäteollisuuden tuotanto on laskenut noin 20 %. Kaikki teollisuusalat, jotka ovat käyttäneet merkittävästi tuontikomponentteja ovat suurissa vaikeuksissa. Henkilöautojen tuotanto on laskenut yli 60 % ennen sotaa vallinneelta tasolta jne. Vaikeus saada käyttöön korkean teknologian komponentteja ja palveluita vähentää omalta osaltaan Venäjän kykyä korvata Ukrainassa tuhottua sotakalustoa.

Ensi vuonna EU-maiden öljyntuontikielto vähentää Venäjän vienti- ja verotuloja. Maan omat toimet kaasumarkkinoilla ovat toimineet samaan suuntaan, ja kaasun vientimäärät ovat laskeneet erittäin voimakkaasti. Kun samaan aikaan varsinkin raakaöljyn hinta on laskenut voimakkaasti kesän huippuluvuista, Venäjän energiasta saamat verotulot ovat vähentyneet merkittävästi, ja muita verotuloja laskee talouden yleinen alakulo. Kasvava julkisen talouden alijäämä vie osaltaan resursseja myös sotimiselta.

Useimpien ennusteiden mukaan Venäjän bruttokansantuote laskee tänä vuonna noin neljä prosenttia heikon kotimaisen kysynnän vetämänä. Vuonna 2023 BKT:n laskun odotetaan olevan myös noin neljä prosenttia. Vielä ennen sotaa useimmat ennusteet odottivat noin kahden prosentin kasvua molemmille vuosille. Tällä tavalla laskettuna Venäjän bruttokansantuote olisi ilman sotaa ollut 2023 jopa 15 % suurempi. Tämä on hyökkäyssodan taloudellinen hinta Venäjälle – tähän mennessä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin