Miten sujuvoittaa lupaprosesseja ja huomioida ympäristö suurhankkeissa?

Pulloposti 57
Elina Fogelholm
Liiketoimintajohtaja, yritysasiakkaat
Danske Bank Suomi

Lupaprosessien kesto ja niitä koskevat valitukset ovat Suomessa puhuttaneet pitkään ja hallitusohjelmassakin taisi olla kirjauksia aiheesta. Meillä on surullisia esimerkkejä siitä, miten investoinnit ovat viivästyneet merkittävästi pitkällisten ympäristö- ja rakennuslupaprosessien seurauksena. Suomen maine investointiympäristönä ei kestä montaa tapausta, joissa hankkeiden kustannukset karkaavat rakennusaikana tai käynnistyminen viivästyy valitusprosessien ja käsittelyn hitauden vuoksi.

Sain hiljattain mahdollisuuden vierailla Tanskan ja Saksan välisen Fehmarnbelt-tunnelin työmaalla. Tämä Euroopan suurimpiin kuuluva infrastruktuurihanke yhdistää maat 18 kilometriä pitkällä upotetulla tunnelilla, joka kulkee 40 metriä Itämeren pinnan alla. Hanke osoittaa, että suuria infrastruktuuriprojekteja voidaan toteuttaa kestävällä tavalla, kun prosessit ovat ennakoitavia ja kaikki osapuolet otetaan huomioon.

Mitä tästä hankkeesta voisi oppia ja soveltaa Suomessa?

Ympäristön ja yhteisöjen osallistaminen alusta alkaen
Tanskan puolella luontojärjestöt, arkeologit ja muut asiantuntijatahot otettiin mukaan hankkeen suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. He saivat mahdollisuuden esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten projekti voitaisiin toteuttaa kestävästi ja ympäristöä kunnioittaen. Tämä avoin yhteistyö loi pohjan ratkaisuille, jotka huomioivat sekä luonnon että hankkeen tarpeet. Osallistava lähestymistapa ehkäisi myöhemmät valitukset ja nopeutti hankkeen etenemistä. Samankaltainen toimintamalli voisi vähentää valituksia ja lisätä sujuvuutta myös Suomessa.

Ekologiset ja kulttuuriset näkökulmat osaksi hanketta
Fehmarnbelt-projektiin sisällytettiin monia toimenpiteitä, jotka osoittavat, että ympäristövaikutuksia voidaan kompensoida ja jopa parantaa. Uusia lintulampia rakennetaan, arkeologiset kaivaukset tehtiin ennen maansiirtotöitä, ja merkittäviä maa-alueita ennallistetaan muualla. Tällaiset toimet eivät pelkästään vähennä haittoja, vaan myös lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja suojelevat kulttuuriperintöä.

Avoimuus ja vuoropuhelu yleisön kanssa
Yksi itselleni mielenkiintoinen piirre oli yleisölle suunnattu avoin vierailijakeskus, jossa sekä hankkeen etenemistä että ESG-asioita (ympäristö-, sosiaali- ja hallintoteemat) käsiteltiin informatiivisella, mutta helposti lähestyttävällä tavalla. Vierailijat voivat tutustua hankkeeseen ja sen vaikutuksiin konkreettisella tavalla, ja myös lapset oli huomioitu Lego-pienoismallien ja työpajan avulla. Tällaisten hankkeiden onnistumiselle on usein suuri merkitys, että paikallisyhteisö suhtautuu niihin positiivisesti. Tässä tapauksessa hankkeen kokoon nähden pienellä investoinnilla onnistuttiin luomaan kiinnostava vierailukohde lähialueiden ihmisille.

Mitä voisimme oppia Fehmarnbelt-tunnelista Suomessa?
Suurhankkeet, kuten tuulivoimapuistot ja isot teolliset investoinnit, herättävät usein vastustusta, mikä johtaa valituksiin ja hankkeiden viivästyksiin. Fehmarnbelt-tunneli osoittaa, että avoin ja osallistava prosessi voi vähentää konflikteja ja auttaa löytämään ratkaisuja, jotka tyydyttävät kaikkia osapuolia.

Tärkeintä on tehdä yhteistyötä, olla avoimia ja huomioida sekä ympäristö että yhteisöt. Näin taloudellinen kehitys ja kestävä ympäristö voivat kulkea käsi kädessä. Ehkäpä tällaiset käytännöt voisivat olla osa myös Suomen suurhankkeiden tulevaisuutta?

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin