Miksi emme syö enemmän suomalaista ruokaa – ja ennen kaikkea kotimaista kalaa?

Pulloposti 2
Jesse Söderlund
Keittiömestari, yrittäjä
Jesse´s Kitchen

Aina kun palaan ulkomailta takaisin Suomeen, huomaan ajattelevani samaa asiaa: miksi ihmeessä emme syö enemmän kotimaista ruokaa?

Olen matkustanut ja työskennellyt keittiöissä eri puolilla maailmaa, ja palatessani hämmästyn joka kerta. Meillä on käden ulottuvilla raaka-aineita, joista monissa maissa voi vain haaveilla – puhtaita, laadukkaita ja kestävästi tuotettuja. Silti emme osaa arvostaa niitä tarpeeksi.

Ongelma ei ole kalassa, vaan asenteissa

Erityisesti suomalainen kala on aivan omaa luokkaansa. Merialueemme tarjoavat valtavan määrän kalalajeja, mutta jostain syystä vain pieni osa niistä päätyy lautasillemme. Itämeren silakka on yksi aliarvostetuimmista herkuistamme. Samoin moni muu kotimainen kalalaji on leimattu ”roskakalaksi”, vaikka kyse on maukkaista ja ekologisista vaihtoehdoista. Ongelma ei ole kalassa – se on asenteissa.

Olen itse tehnyt tuotekehitystä näiden vähän hyödynnettyjen kalojen parissa, ja kokemuksesta voin sanoa: potentiaalia on valtavasti. Kun raaka-aineelle annetaan arvostusta ja sitä lähestytään luovalla otteella, syntyy tuotteita, jotka kiinnostavat sekä horeca-sektoria että kuluttajia.

Silakasta, lahnasta ja särjestä voidaan tehdä aivan yhtä herkullisia ruokia kuin mistä tahansa kalasta – tarvitaan vain uusia tapoja valmistaa ja puhua niistä.

Perinteiset reseptit pitää uskaltaa tuoda tähän päivään. Ahvenhodareita, silakkaa cornflakes-kuorrutuksessa tai kotimaisesta kalasta valmistettua cevicheä – kenellepä ei maistuisi? Näistä resepteistä kiinnostuvat taatusti myös nuoret.

Tarinat saavat ruuan maistumaan

Tarinallistaminen on kaikessa ruuassa tärkeää, niin myös kalan osalta. Millä vesillä kala uiskenteli, kuka sen kalasti tai fileoi? Kun raaka-ainetta arvostetaan, myös ruokailija maistaa sen.

On tärkeää puhua myös siitä, että kun syömme Itämeren kalaa, autamme samalla poistamaan ravinteita merestä ja hillitsemään rehevöitymistä. Harvalla ruoalla on yhtä suora ja konkreettinen positiivinen vaikutus lähiympäristöömme.

Suuri haaste erityisesti julkisessa ruokailussa on hinta. Budjetit ovat tiukkoja, ja halvin ratkaisu voittaa liian usein. Kotimainen kala olisi kuitenkin järkiratkaisu: ekologinen, terveellinen ja ravitseva. Se pitää vain osata valmistaa ja tarjoilla oikein.

Voisiko seuraava ruokatrendi tulla Itämerestä?

Suomalaisen ruokakulttuurin vahvistaminen vaatii yhteispeliä koko ruokaketjulta: kalastajilta, jalostajilta, kaupalta, ravintoloilta ja lopulta kuluttajilta. Mutta uskon, että muutos on mahdollinen. Kun opimme arvostamaan omia raaka-aineitamme, voimme rakentaa ruokakulttuurin, joka ei jäljittele muita, vaan inspiroi muita.

Mitä jos alkaisimme suhtautua omaan ruokakulttuuriimme suuremmalla ylpeydellä? Mitä jos nostaisimme suomalaiset ruuat, raaka-aineet ja innovaatiot tarjolla rohkeasti - sekä kotona että ravintoloissa? Mitä jos kuluttajina valitsisimme aina kotimaisen vaihtoehdon, kun se olisi tarjolla?

Ja mitä jos seuraava ruokatrendi ei tulisikaan ulkomailta, vaan Itämeren aalloilta? Tämä ei riipu mistään muusta kuin meistä itsestämme.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin