Luottamusta tarvitaan teknologia-alan yhteistyössä

Pulloposti 70
Nina Hyvärinen
Toimitusjohtaja ja perustaja
NMH Global Oy

Kun mietin kolumnini aihetta, palasin 15 vuotta taaksepäin ja hallituksen ensimmäiseen Itämeripoliittisen selontekoon, jota olin laatimassa. Työ antoi loistavan mahdollisuuden tutustua Itämeri-politiikan kannalta keskeisiin toimijoihin niin julkisella kuin yksityisellä puolella.

Olin erittäin vaikuttunut Baltic Sea Action Groupin ja John Nurmisen säätiön toiminnasta ja innovatiivisuudesta. Silloin innostuin siitä, mihin luovat yritykset ja yritysjohtajat pystyvät, kun he laittavat osaamisensa ja resurssinsa isojen ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen. Tuloksia syntyi.

Moni vuonna 2009 selonteon laatimiseen aikaan ajankohtainen asia on edelleen pöydällä. Jokakesäiset sinilevälautat muistuttavat, että meren tilaa ja ympäristönsuojelua koskevat asiat ovat edelleen ajankohtaisia.

Itämeren rantavaltiot olivat Venäjää lukuunottamatta jo Euroopan unionin jäseniä. Tosin Baltian maat ja Puola olivat vielä varsin tuoreita sellaisia. EU:n laajentuminen merkitsi taloudellisen yhteistyön ja kaupan helpottumista Itämeren alueella. Yhteistyö sai uusia välineitä. EU:n Itämeri-strategia ja toimintasuunnitelma annettiin myös kesällä 2009. Tästä löytyy lisää Centrum Balticumin strategiapisteen sivuilta.

Heinäkuussa komission puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin poliittisessa ohjelmassa on monia aloitteita ja mahdollisuuksia, joihin Itämeren maat voisivat yhdessä tarttua. Siinä näkyy myös vahva Välimeri-painotus, eli Itämeren alueen mailta vaaditaan aktiivisuutta yhteisten asioiden edistämiseen.

Isoja muutoksia vuoden 2009 Itämeri-selonteon jälkeen

Kolme perustavanlaatuista asiaa on muuttunut vuoden 2009 Itämeren haasteita ja Itämeri-politiikkaa koskevan selonteon laatimisen jälkeen.

Isoin muutos, joka vaikuttaa monella tasolla alueen maiden yhteistyöhön ja järjestöjen toimintaan on Venäjä, joka on nyt poissa kansainvälisestä yhteistyöstä. Venäjä oli aiemmin mukana alueen järjestöissä ja merensuojelua ja merenkulun turvallisuutta edistävissä toimissa. Nyt sen toiminta ja Itämerellä seilaava varjolaivasto herättävät suurta huolta.

Toinen muutos on NATO, kun kaikki Itämeren alueen maat ovat nyt myös sen jäseniä. Itämeren alueen tapahtumat heijastelevat laajemmin geopoliittista tilannekuvaa. Alueen turvallisuuspolitiikasta ja geostrategisesta asemasta ovat kirjoittaneet huomattavasti ansioituneemmat erinomaisia Pulloposti-kolumneja.

Kolmas muutos on teknologiamurros ja valtavan nopea kehitys, joka viimeisen 15 vuoden aikana on tapahtunut. Vuonna 2009 isot teknologiajätit olivat toki jo olemassa. Isoin muutos tapahtui siinä, miten teknologia lähti muuttamaan meitä ja millaisella vauhdilla uusia kehitettiin.

Teknologia- ja turvallisuusalan mahdollisuudet Itämerellä

Itämeren alueen mailla on mahdollisuus ottaa kärkipaikka uusien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa, kuten tekoälyratkaisuissa. EU tulee seuraavalla kaudella panostamaan vahvasti tekoälyyn ja datan hyödyntämiseen. Olemme Aalto yliopistolla mukana EU:n isossa DeployAI-hankkeessa, jossa rakennetaan työkaluja, palveluita ja markkinapaikkaa tekoälyratkaisujen kehittäjille ja käyttäjille.

Yhteistyön ja verkostojen arvo on yrityksille valtavan arvokasta. Yritykset tuntuvat kaipaavan kohtaamispaikkoja, jossa uudet ratkaisut, teknologiat ja osaajat tuodaan yhteen. Näille kohtaamisille ja niistä aukeaville yhteistyömahdollisuuksille Itämeren alueen maiden läheisyys, yhteinen arvopohja ja yhteistyökanavat tarjoavat hedelmällisen kasvualustan.

Samanmielisten ja yhteisen arvopohjan jakavien maiden yhteistyö korostuu muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Luottamus on keskeinen tekijä, kun lähdetään syventämään turvallisuuteen ja korkean teknologiaan kehittämiseen ja innovaatioihin liittyvää yhteistyötä. Luotettavien teknologiakumppanien merkitys korostuu entisestään.

Luottamus on arvo, jonka jaamme alueen yhteistyössä mukana olevien kanssa. Tälle on hyvä rakentaa uutta.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin