Kun Hannu Hanhi peiteyhtiön perusti

Pulloposti 13
Jyri Hänninen
Toimittaja, Ylen tutkiva toimitus

Kuva Johanna Kannasmaa / Yle Kuvapalvelu

Keväällä 2020 tein Ylen MOT-ohjelmaa, joka käsitteli yhtä lempiaihettani: rahanpesua. Kupletin juoni oli perinteinen. Venäläinen taho keksi syyn siirtää rahaa maasta toiseen eli tällä kertaa Venäjältä Suomeen. Suomesta rahat siirrettiin eteenpäin pikavauhtia kolmansiin maihin, sieltä neljänsiin ja niin edelleen.

Tapaus oli Suomen oloissa historiallinen: epäilty pestyn rahan määrä oli yli 130 miljoonaa euroa. Näin suurta yksittäistä rahanpesuepäilyä ei tiettävästi ollut koskaan aiemmin tutkittu Suomessa. Rahojen siirtelylle annettiin mielikuvituksellinen peruste eli moottoritien rakentaminen Venäjän Karjalaan. Tähän päivään mennessä metriäkään tiestä ei ole rakennettu.

Vaikka Suomen poliisi suoritti laadukkaan esitutkinnan, ei tapaus johtanut tuomioihin. Kaksi pientä tekijää saatiin vastaamaan syytteisiin, mutta heidänkään osalta näyttö ei riittänyt. Vaikka oikeus oli periaatteessa sitä mieltä, että rahat olivat peräisin rikollisjärjestöltä, ei syyttäjä kyennyt osoittamaan mikä oli alkurikos eli mistä täsmällisestä rikoksesta rahat olivat peräisin.

Jatkoin työtäni siitä, mihin poliisi lopetti omansa. Jäljitin olemattoman moottoritien rakentamiseen liittyviä rahoja, joita siirrettiin suuria summia esimerkiksi Britanniaan. Britannialla on hyvä maine kansainvälisesti. Pankeissa panamalainen firma johtaa todennäköisesti rahanpesuilmoitukseen, brittifirma ei. Vaikka syytä olisi.

Tein jutun yhteydessä testin. Perustin itselleni Britanniaan yhtiön nimeltä Rahanpesu LLP. Peiteyhtiön johtajiksi ilmoitin Mikki ja Minni Hiiren. Omistajaksi valitsin Hannu Hanhen. Firman perusti puolestani brittiläinen konsultti. Laskun pyysin lähettämään Urho Kekkosen nimissä. Koko lysti maksoi muutamia kymmeniä puntia eli alle 50 euroa. Pari päivää myöhemmin Britannian kaupparekisteriin ilmestyi Rahanpesu LLP (vaikka yhtiö on nyt lakkautettu, se löytyy edelleen Britannian kaupparekisteristä).

Yhtiön perustaminen oli tapa tehdä kevyt kohtaus vakavaan TV-ohjelmaan. Se myös osoitti miten esimerkiksi venäläiset ovat hoitaneet rahanpesua vuosikymmeniä. Olemattoman moottoritien avulla löysin lopulta valtavan venäläisen rahanpesuverkoston. Joukko veroparatiisiyhtiöitä oli perustanut Britanniaan yli 20 000 yhtiötä. Näitä yhtiöitä oli käytetty Euroopan neuvoston jäsenten lahjusmaksuihin, oligarkkien rahansiirtoihin ja rikollisten rahanpesuun.

Anonyymi yhtiö voi olla pelottava ase. Joskus se voi olla myös keino hankkia oikeita aseita. Ylen MOT-toimitus on helmikuun 2022 jälkeen tutkinut paljon sitä, miten Venäjä kiertää lännen sille asettamia pakotteita. Yksi tapa on seuraava:

• Venäläinen taho hankkii yhtiön esimerkiksi Dubaista, josta ei saa yhtiöiden omistajatietoja.
• Dubailainen yhtiö alkaa hankkia korkeaa teknologiaa tai muuta tuotteita, jotka ovat pakotelistalla tai hyödyttävät muuten Venäjän sotakoneistoa.
• Dubalainen yhtiö toimittaa tavarat Moskovaan.

Veroparatiiseista, kuten Dubaista, ei saa yhtiöiden omistajista mitään tietoja. Hannu Hanhella ei ole pelkoa paljastua, vaan hän voi tehdä tilauksia Moskovasta käsin kaikessa rauhassa.

Ongelma ei rajoitu vain veroparatiiseihin. Useissa Euroopan maissa yritysten omistajatietojen hankkiminen on hankalaa. Tai sitten pienistä yhtiöistä ei välitetä ja valvonta ontuu. Olen tutkinut myös suomalaisia yrityksiä, jotka ovat vieneet pakotteiden alaisia tuotteita Venäjälle. Yksi firmoista oli rekisteröity itähelsinkiläisen lähiön kerrostaloon. Yhtiön venäläinen omistaja harrasti “idänkauppaa” kaikessa rauhassa, kunnes Ruotsin viranomaiset käynnistivät omat tutkimuksensa. Ne johtivat virka-apupyyntöön suomalaisille poliiseille. Kävi ilmi, että miehen toimeksiantaja oli todennäköisesti Venäjän sotilastiedustelu GRU. Mies kävi kuulusteluissa, pääsi vapaalle jalalle ja häipyi Venäjälle.

Venäjä on hionut jo neuvostoajoilta peiteyhtiöiden perustamisia, rahanpesua ja muita metkuja. Nyt pakotepelin aikana FSB, GRU ja muut kolmikirjaimiset venäläisjärjestöt ovat taas lisänneet tällä rintamalla aktiivisuuttaan. Yritystietojen saaminen avoimesti ja ilmaiseksi suitsisi näiden toimintaa, vaikka ei sitä kokonaan lopettaisi. Ja viranomaisten pitäisi aina tarkistaa huolella rekistereihin laitetut tiedot. Hannu Hanhi voi oikeasti olla Roope Ankan bulvaani. 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin