Kuka katkoo kaapeleita?

Pulloposti 45

Kristiina Helenius
Perustaja-omistaja
Big Picture LLC
Washington, DC

Mika Hentunen
Yleisradion Moskovan-kirjeenvaihtaja

Maaliskuussa 2023 Taiwanin edustalla katkesi kaksi merenalaista datakaapelia.  Rikkoutumishetkellä kaapeleiden lähellä liikkui kiinalaisia aluksia – kuljetusalus ja kalastusalus. Puoli vuotta myöhemmin Suomenlahdella tapahtui samanlainen sarja: ensin vaurioitui kaasuputki, sitten kaapeli. Niiden lähettyvillä seilasi kiinalainen konttilaiva. Jälleen vuotta myöhemmin kiinalainen rahtialus pysäytettiin Tanskaan sen jälkeen, kun sen epäiltiin rikkoneen kaksi merikaapelia Itämerellä. Tapahtumapaikat olivat eri puolilla maailmaa, mutta käsikirjoitus vaikutti hämmentävän samanlaiselta.

Taiwanin tapauksessa toinen kaapeleista oli aivan Matsun pääsaaren rannan tuntumassa, toinen 50 kilometrin päässä sieltä avomerellä. Matsu on 14 000 asukkaan saariryhmä Taiwaninsalmessa, jolta on vain 12 kilometrin matka manner-Kiinaan. Alustava tutkinta osoitti, että ainakin toinen epäillyistä kiinalaisaluksista kynti merenpohjaa ankkurillaan.

Kaapelirikkojen tarkempi tutkinta kuitenkin tyssäsi. Varmasti tiedetään vain se, että kiinalaiset alukset olivat tapahtumahetkellä kaapeleiden läheisyydessä. Sen enempää todisteita kiinalaisten osallisuudesta ei ole saatu kerättyä. Taiwan on Kiinan painostuksesta suljettu pois kansainvälisistä organisaatioista, jotka käsittelevät merikaapeleita. Ilman pääsyä pöytään on vaikeaa saada tietoa ja vielä vaikeampi vaikuttaa.

Kaapelirikot Itämerellä ja Taiwaninsalmessa sopivat hyvin uuden maailmanjärjestyksen käsikirjoitukseen. Vallasta kilpaillaan nyt keinoilla, jotka digitaalinen infrastruktuuri ja globaalit ristiinkytkennät mahdollistavat. Hybridihäirintä on tullut jäädäkseen. Se on osoittautunut sekä toteuttamiskelpoiseksi että tehokkaaksi.

Olemme seuranneet suurvaltojen valtapolitiikkaa paikan päällä kolmisenkymmentä vuotta. Washingtonissa vuonna 2017 näimme, miten Yhdysvallat heräsi myöhään ja äkisti siihen, että Kiina oli noussut talous- ja järjestelmähaastajaksi, joka oli valmis koviinkin otteisiin. Jäljelle jäi polttava kysymys: mitä Kiina oikein meinaa? Niinpä toinen meistä (Mika) muutti Pekingiin seuraamaan tilannetta läheltä, toinen (Kristiina) jäi Washingtoniin tarkkailemaan lännen vastasiirtoja. Tästä syntyi kirja Kiinan maailma, tutkimusmatka muuttuvan maailmanjärjestyksen ytimeen – ja sen yksityiskohtiin, kuten kummallisiin kaapelirikkoihin.

Selvitystyömme paljasti, että Venäjä ja Kiina ovat hybridihäirinnän suurimmat innovaattorit ja usein myös kumppanit. Matsun asukkaiden lisäksi myös Taiwanin viranomaiset epäilivät mannerkiinalaisia rikoksentekijöiksi. Heidän mielestään kaapelien katkeamiset Taiwanin edustalla ja Suomenlahdella voivat olla osa Kiinan globaalia häirintästrategiaa. Sama näkemys on Kiina-tutkija Sari Arho Havrénilla: “Kiina ja Venäjä tekevät yhteistyötä jo kaikilla mahdollisilla osa-alueilla. Jos ne lentävät yhdessä pommikoneilla Alaskan lähellä ja harjoittelevat sotaa, rajavalvontaa ja terrorismin torjuntaa, miksi hybridihäirintä jäisi pois listalta?”, hän kysyi haastattelussamme.

Venäjä on ollut hybridivaikuttamisen oppi-isä, Kiina sen motivoitunut oppilas. Siinä missä Kiina on maailman johtava valvontavaltio, Venäjä on vienyt pisimmälle erilaisten häirintäkeinojen yhdistämisen. Kiina on ottanut näitä keinoja käyttöönsä. Hybridihäirinnässä voidaan luoda turvattomuuden tunnetta ilman, että tekijä jää kiinni. Suomenlahti ja Taiwaninsalmi ovat molemmat kapeita merialueilta, mikä tekee niistä samalla kaapelinrikkojille sopivia paikkoja testata paitsi valvontaa myös viranomaisten, poliitikkojen ja oikeuslaitosten reaktioita.

Kiinan lupaus auttaa Suomenlahden tapausten tutkinnassa johti keväällä 2025 epäillyn konttilaivan kapteenin pidättämiseen. Hänen on määrä vastata tekemisistään oikeudessa Hongkongissa. Myös Tanskan lähistön kaapelirikossa on luvassa oikeustoimia. Taiwanin tutkintapyyntöihin ja vaatimuksiin Kiina ei sen sijaan ole vastannut mitään.

Merenalaiset kaapelit ovat tämän ajan näkymättömiä valtasuonia. Ne myös voi katkaista hetkessä. Niiden turvallisuus on yhtä haavoittuva kuin kansainvälinen järjestys, joka niitä suojelee. Molempia koetellaan tällä hetkellä yhä useammin.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin