Korona iskee kaupunkeihin

Pulloposti 16
Kauko Aronen
Kaupunkitutkimuspäällikkö
Suomen Kuntaliitto ry

Kaupunkien yleinen ominaisuus on, että ne tuottavat suuren koon, tiiviyden ja monipuolisuuden edut hyvinvointimme rakentamiseen. Kaupunkimaisiksi sanotaan elinkeinoja, jota eivät ole riippuvaisia maa-alasta tai sen jostakin ominaisuudesta kuten mineraalista tai harvinaisesta luonnon kauneudesta. Nämä elinkeinot voivat keskittyä ja ottaa käyttöön kaupunkimaisuuden tarjoamia hyötyjä. Nämä hyödyt eivät jää elinkeinoille itselleen vaan leviävät hyvinvointina kaikkien elämään. Kaupunkisijainnit tuottavat tehostumista, erikoistumista, tuottavuuden kasvua ja innovaatioita.

Kaupunkimaisuutta tyypillisimmillään on, kun keskenään erilaiset toiminnot hyötyvät sijainnista lähellä toisiaan. Kun ne itse hyötyvät, ne samalla hyödyttävät muita lähellä olevia.  On mekaaniset hyödyt siitä, että niiden on helpompi ja tehokkaampi saada tuotteitaan ja raaka-aineitaan matkaan, on hyödyllisitä rakentaa yksi infrastruktuuri palvelemaan monia tarkoituksia, on helpompi saada työvoimaa ja asiakkaiden on tehokkaampaa hakea tuotteita ja palveluita tällaisessa rakenteessa. Lisähyötyjä on kuvattu inhimillisen pääoman ulkoisvaikutuksiksi.  Suomessa on hyväksytty niiden hyödyntäminen ns. teknologiakeskusympäristöissä. Teknologiakeskus on erikoistapaus tästä ilmiöstä. Erilaisten toimintojen keskinäisen läheisyyden innovaatioita synnyttävä dynamiikka on yleinen kaupunkimaisuuteen liittyvä piirre. Suomeenkin on viime aikoina herätty vaatimaan teknologiavetoisen kaupunkipolitiikan sijaan yleisesti kaupunkikehitystä edistävää urbanismipolitiikkaa.

Nyt koronaviruksen aikoihin pitää välttää läheisyyttä ja pitää istua erillään toisten toimintojen edustajista. Innovaation lamppu ei syty.

Kaupunkien joukkoliikenteessä eri tarkoituksissa tehtävät matkat hyödyttävät toisiaan.  Liikenteeseen saadaan tehokkuutta, ilmasto kuormittuu vähemmän. Nyt tarvitaan metrovaunu tai bussi muutamaa matkustajaa kohden. Joukkoliikenteen tehokkuus putoaa.

Konserttien, teattereiden ja muiden joukkokokoontumisten merkitys on ollut muun muassa siinä, että ne tuottavat kollektiivista voimaantumisen kokemusta, jollaista ei virtuaalisesti voida korvata.  Kollektiivisen voimaantumisen jälkeen olemme voimakkaampia jatkamaan arkea, ehkä jopa syntyy uusia ajatuksia. Nyt tällaiset kokoontumiset on kielletty ja haitallisia.

Joukkokokoontumisen jälkeen ja muutenkin kaupunkilaiset menevät syömään tai juomaan. Samalla vaihdetaan ajatuksia koetusta. Ravintolaelinkeino ja kapakoitsijat ovatkin hyvin keskeinen osa kaupungin dynamiikkaa.  Kaupungin kulttuurielämä ja ravintolaelämä ovat joka kaupungissa omanlaisiaan, ne ovat kaupungin asukkaiden elämää. Koska ne ovat joka kaupungissa vähän erilaisia, niistä muodostuu syy matkailuun kaupungeissa. Matkailu tuo lisää aineksia kaupunkien luovuuteen.

Nyt sekä ravintolaelämä että matkailu ovat kiellettyjä tai koronan pelossa pois ihmisten kulutustottumuksista.

Yksi koronan paljastama hyöty näyttää tulevan näkyviin.  Vain kaupungissa on sellaista erikoisosaamista ja on kannattanut tehdä sellaisia investointeja erikoissairaanhoidon laitteisiin, että voidaan hoitaa vaikeitakin potilaita. Nämä ovat kaupunkien skaalaetuja. Uutta luovan dynamiikan kannalta kaupungit ovat suurelta osin pois päältä.

On kysytty, mitkä käyttäytymismuutokset jäävät pysyviksi.  Joku ehkä toivookin, että kaupunkien hyödyt eivät enää toteutuisi niin kuin aiemmin.  Siinä tapauksessa jäisimme paitsi kaupunkimaisuuden talouskasvulle, hyvinvoinnille ja innovaatioille tuottamia hyötyjä. Kärsisimme hyvinvointitappioita.

Ruotsalainen kaupunkikehityksen kestävyyden ehtoja selvitellyt laaja työryhmä toteaa, että kaupungit ovat kerran synnytään osoittautuneet harvinaisen kestäviksi, kasvuvoimaisiksi ja joustaviksi vaikka teknologiat ja tuotannontavat muuttuvat. Sotien kokonaan tuhoamat kaupungit on tyypillisesti rakennettu uudestaan. Kaupunkien kestävyyden, kasvuvoiman ja joustavuuden takana ovat tässä aiemmin kuvatut hyödyt.

Kaupungit kestävät kyllä tämänkin iskun.

Palaa otsikoihin