Komission rahoituskehysehdotus määrittää myös rajat ylittävän eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuutta

Pulloposti 50
Satu Hietanen
Head of Office
Interact Programme

Heinäkuu on ollut tänä vuonna paitsi lomakauden huipentuma, myös tärkeä virstanpylväs EU-yhteistyössä toimiville ja alueellisen kehittämisen parissa työskenteleville. Euroopan komissio julkaisi tällöin ehdotuksensa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) vuosille 2028–2034, mikä käynnistää konkreettisella tasolla tulevan ohjelmakauden valmistelut. Vaikka seitsemän vuoden rahoitussyklit ovat tuttuja entuudestaan, jokainen kierros määrittää uudelleen yhteisen Euroopan suuntaa.

Tälläkään kertaa tulevaisuuteen tähtääviä valmisteluja ei aloiteta rahoituskehyksen julkaisemisen jälkeen tyhjästä, keskustelu tulevasta on jatkunut jo pitkään, ja viralliset kuulemiset käynnistyivät vuonna 2024. Ehdotettu rahoituskehys tuo kuitenkin valmisteluihin mukaan konkretian. Rahoituskehys ei ole vain taulukollinen lukuja ja ehdotus rahamääräisestä priorisoinnista, vaan se määrittää arjen eurooppalaisen yhteistyön mahdollisuuksia ja rajoja.

Esityksessä on alueellisen yhteistyön kannalta myönteisiä signaaleja: eurooppalaiset rajat ylittävän yhteistyön Interreg-rahoitusinstrumentti näyttää säilyvän EU-budjetissa. Samalla kilpailukyvyn, vihreän siirtymän, energian huoltovarmuuden ja puolustuksen rahoitustarpeet kasvavat, mikä voi kaventaa tilaa kansainväliselle yhteistyölle, ellei sen merkitystä pidetä esillä.

Komission heinäkuussa antama ehdotus (noin 2000 miljardia euroa vuosille 2028-2034) on kaikkien aikojen suurin ja selvästi nykyistä suurempi. Ehdotusta seuranneet voimakkaat välittömät reaktiot ennakoivat pitkiä neuvotteluja, joissa kompromissit ovat välttämättömiä. Ehdotuksessa EU:n budjetti rakentuu ns. pilareista, joista keskeisimpiä ovat kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat, kilpailukykyrahasto ja Global Europe.

Eurooppalaisen yhteistyön Interreg-ohjelmille esitetään 10,2 miljardin euron rahoitusta vuosille 2028-2034. Interreg tarjoaa konkreettisen keinon mahdollistaa valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä: rakentaa yhteisiä ratkaisuja, palveluita ja innovaatioita yhdessä muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Rahoituksen edellytyksenä on kumppanuus oman maan rajojen ulkopuolelta tietyltä maantieteelliseltä alueelta. Itämeren alueella on rahoitettu esimerkiksi ravinnekuormituksen vähentämistä ja sinisen biotalouden kehittämistä. Vastaavia hankkeita toteutetaan koko EU:ssa, myös sen ulkorajoilla.

Interreg-yhteistyö tekee näkyväksi, mitä eurooppalaisella yhteistyöllä käytännössä tarkoitetaan ja miten se hyödyttää meistä jokaista. Kyse ei ole vain hallinnollisesta yhteistyöstä, vaan ihmisistä ja yhteistyöhankkeista, esimerkiksi paikallishallinnon asiantuntijoista, tutkijoista ja aluekehittäjistä, jotka rakentavat Eurooppaa käytännön tasolla. Työskentelen Interact-ohjelmassa, joka tekee tiivistä yhteistyötä Interreg-ohjelmien kanssa ja tukee Interregin parissa työskenteleviä asiantuntijoita koulutuksilla, työpajoilla ja työkaluilla. Näemme läheltä, kuinka yhteistyö tuottaa tuloksia – ei vain hankkeissa, vaan myös luottamuksessa, oppimisessa ja kriisinkestävyydessä. Tämä on näkynyt erityisen vahvasti viime vuosina. Yhteistyöverkostot ja jaetut toimintamallit eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan ne vaativat rahoitusta, aikaa ja rakenteita.

Rajat ylittävä yhteistyö ei ole ylellisyyttä vaan välttämättömyys maailmassa, jossa haasteet eivät pysähdy rajoille. Interreg tarjoaa konkreettisen välineen tuoda ihmiset yhteen kehittämään ratkaisuja, joita ei voi tehdä yksin. Tulevassa rahoituskehyksessä se on nähtävä investointina Euroopan vahvuuteen ja kestävyyteen.

Eurooppalaista yhteistyötä ja Interreg-ohjelmia tarvitaan tulevaisuudessa. Hallintojen harmonisointi ja yksinkertaistaminen pysyvät EU-rahoituksen kehittämisen ohjenuorina ja keskustelu eri instrumenttien synergioista ja koordinoinnista jatkuu vahvasti. Tämä on ollut keskeistä myös Itämeri-strategian toteutuksessa, jossa tavoitteena on luoda synergiaetuja ja hyödyntää eri rahoitusvälineitä yhteisten visioiden saavuttamiseksi.

Euroopan komission esittämä monivuotinen rahoituskehys luo raamit, mutta niiden sisään mahtuu erilaisia tulevaisuudenkuvia. Näemmekö Euroopan, jossa rajat ylittävä yhteistyö on entistä tärkeämpää, vai Euroopan, jossa rahoitus vetäytyy kansallisiin tarpeisiin? Komission esitys on vasta keskustelunavaus ja lähtökohta neuvotteluille jäsenvaltioiden kanssa. Nyt on aika pitää esillä, mitä yhteistyö tuo mukanaan ja miten se rakentaa tulevaisuuden Eurooppaa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin