Kognitiivisen sodan kenttiä

Pulloposti 6
Pertti Saariluoma
Kognitiotieteen professori
Jyväskylän yliopisto

Tiedonkäsittely eli kognitio ohjaa kaikkea ihmisten toimintaa. Jokainen sosiaalinen ja yksilöllinen teko on kognitiivisten prosessien määrittämä. Kognitiiviset prosessit ovat siksi avainasemassa ihmisen toiminnan ymmärtämisessä.

Ajatuksemme - mentaaliset representaatiot - ja niiden informaatiosisällöt muodostavat ohjausvaikutuksensa vuoksi myös kognitiivisen sodan ydinalueen. Kognitiivisen sodan lähtökohtana on konfliktitilanne, jossa hyökkäävä osapuoli pyrkii pakottamaan vastakkaisen osapuolen omalle kannalleen. Keskustelun ja konstruktiivisen ajattelun sijaan hyökkääjä pyrkii viemään tahtonsa ja näkökulmansa pakolla tai harhauttamalla vallitsevaksi hyökkäyksen kohteen ajattelumaailmassa. Sensuuri on esimerkki pakkokeinojen käytöstä konstruktiivista sosiaalista ajatteluprosessia vahingoittavana keinona, jossa konflikti pyritään ratkaisemaan konstruktiivisen oivaltamisen sijaan pakottamalla. 

Rooli tekojen ohjaajana tekee inhimillisestä informaationprosessoinnista sikäli kokonaisvaltaisen sodan ”kentän”, että kognitiiviset prosessit ovat yhtä merkittäviä niin sotilaallisessa toiminnassa kuin yhteiskunnan siviilipuolustuksessa. Kognitiivinen sota käydään yhtä lailla kotirintamilla kuin taistelukentilläkin. Perusarvot, tilannekuvat, kulttuuriset sisällöt ja elämisen muodot ovat kaikki olennaisia esimerkkejä alueista, joita kognitiivisella vaikuttamisella pyritään vahingoittamaan.  

Vastaavasti kaikilla kineettisen sodan toiminnoilla on kognitiivinen ulottuvuutensa. Vaikuttamisen kohderepertuaari on tässäkin laaja, aina naamioväreistä tai tähtäämisen tarkkuuden kehittämisestä taistelukentän tilannekuviin ja ylimmän johdon keskusteluihin sekä ongelmanratkaisuprosesseihin.

Myös siviiliyhteiskunnan informaatioprosessit ovat tavallinen kognitiivisen sodankäynnin kohde, ja siksi niiden puolustaminen on tärkeää. Erilaisten yhteiskunnallisten toiminta- ja arvomallien muuttaminen kognitiivisen vaikuttamisen, kuten propagandan, keinoin on keskeinen kognitiivisen sodan muoto, eikä niihin kohdistuva vaikuttaminen välttämättä lopu sotilaallisen toiminnan rauhoittuessa.

Olennaista on saada konfliktitilanteissa aikaan omille toimijoille mahdollisimman todellisuutta vastaava tilannekuva ja vastustajille mahdollisimman harhainen näkemys siitä, mitä todella tapahtuu. Harhojen luomisessa harhaan johtava viestintä ja tosiasioiden syrjäyttäminen epätosilla argumenteilla ovat tärkeitä ja käytettyjä keinoja. Yhteiskunnallisen huomion ja keskustelun suuntaaminen epäolennaisiin kysymyksiin on myös yhä enenevässä määrin käytetty toimintamalli.

Kuten tiedetään, älykäs informaationprosessointi ei ole yksin ihmisen toiminnan ominaisuus, vaan yhä useammin tekniset laitteet ja järjestelmät ohjautuvat älykkäiden informaatioprosessien kontrolloimina. Ihmisen ja laitteiden, kuten droonien tai robottien yhteistoiminta, saa uusia muotoja ja sitä kehitetään aktiivisesti myös osana kognitiivista sodankäyntiä.

Nykyinen avoin viestintäteknologia mahdollistaa yhä paremmin harhaisten informaatiosisältöjen luomisen. Tietoverkoissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet voivat olla relevantteja ja tosia, mutta yhtä hyvin epäolennaisuuksia, erehdyksiä tai valheita. Ne muodostavat ihmisten toimintaa ohjaavia ”tarinoita” tai ajatusjoukkoja. Pääasia on saada sosiaalinen toiminta ohjattua halutuille urille vaikuttamalla toimintaa ohjaavan tiedon sisältöihin. Sosiaalinen media tarjoaa tunnetusti tehokkaan alustan harhaisten ajatusten luomiselle ja levittämiselle.

Avoimen yhteiskunnan tehtävä on pyrkiä takaamaan sotilaallisen ja siviiliyhteiskunnan hyödyntämän informaation asian- ja totuudenmukaisuus. Avoin yhteiskunta voi taata ainoastaan relevanttien ja tosien tietojen pohjalta ajatteluprosessinsa toimivuuden, joka perustuu sen kansalaisten sosiaaliseen kokemukseen.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin