Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Kestävää kasvua Itämeren alueelle
Pulloposti nro 44
Juha Sipilä
kansanedustaja
Keskustan puheenjohtaja
Suomen ja koko Itämeren alueen talous on nähnyt parempiakin aikoja. Vuosituhannen alussa alueen kansantalouksien kasvuvauhti oli keskimäärin maailman talouskasvua nopeampaa. Talouden hidastuminen ja kääntyminen syöksyyn finanssikriisin syvetessä on kurittanut alueen pieniä ja avoimia talouksia.
Itämeren alueen valtioista Puola on pärjännyt parhaiten talouskriisin aallokossa. Myönteisiä talousuutisia kuuluu myös Baltian valtioista sekä Saksasta ja Ruotsista. Yksikään valtio ei kuitenkaan vielä ole talouskriisiä täysin selättänyt. Yhteistyön merkitys on jälleen noussut mittaamattoman suureen arvoon.
Itämeren alueen valtioiden suurimmat haasteet ovat talouskriisin hoitaminen, kestävän talouskasvun turvaaminen sekä Itämeren tilan parantaminen. Julkisia talouksia ei voida ruokkia velkarahalla. Samalla koko alueen kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Itämeren aluetta uhkaa todellinen kuihtumiskierre, mikäli kilpailukykymme ei parane.
Myös Itämeren tilan parantamisella on kiire. Rantavaltioiden toimiva ja tuloksekas yhteistyö Itämeren pelastustalkoissa on välttämättömyys ja ainoa keino pelastaa meri tuleville sukupolville. Ympäristöyhteistyö ei ole vain uhkien torjuntaa, vaan myös mahdollisuuksien luomista.
Tarvitsemme ensinnäkin rohkeita toimenpiteitä, jotka luovat vankan perustan vihreälle kasvulle ja työllisyydelle koko alueella. Suomi ja koko Itämeren alue nousee yrittäjyydellä, työnteolla ja välittämisellä.
Toiseksi tarvitsemme rakenteellisia miljardiluokan uudistuksia, jotka oikaisevat talouden tasapainoa kestävällä tavalla - ympäristö mukaan lukien.
Yhtenä ratkaisuna vihreän talouden ja uusien työpaikkojoen luomisessa Keskusta on esittänyt kasvurahaston perustamista. Suomessa valtion omistuksen painopistettä on mahdollista muuttaa siten, että 1,5 miljardin euron edestä myydään valtion ei-strategista omistajuutta kuten TeliaSoneraa ja tehdään siitä rahaston pesämuna. Rahaston kokoa voidaan kasvattaa samansuuruisella eläkerahastojen sijoituksella ja lisäksi mukaan voidaan hakea yksityistä pääomaa. Sillä olisi merkittävä rooli 200 000 uuden työpaikan luomisessa, teollisuuden uusiutumisessa ja vihreän talouden edistämisessä. Myös koko Itämeren alueella on etsittävä uusia keinoja pienten ja keskisuurten yritysten rahoitukseen.
Rahasto voisi vauhdittaa vihreän talouden yrityksiä ja tehdä sijoituksia uusille toimialoille, kuten biotalouteen sekä teknologian soveltamiseen. Nopeimmin liikkeelle biotaloudessa päästään bioenergiahankkeilla. Itämeren valtioissa käytetään tällä hetkellä kivihiiltä kestämättömästi ja tarpeettomasti.
Suurimmat biotalouden mahdollisuudet ovat puun uusissa käyttömuodoissa. Puusta voidaan valmistaa mm. lääkkeitä ja biohajoavia muoveja ja polttoaineita. Suomessa biotalouden uudet mahdollisuudet tarkoittavat uusia työpaikkoja esimerkiksi metsänkorjuuseen, konepajoille, kemianteollisuuteen ja jopa elektroniikkaan. Teknologian soveltamisesta on tehtävissä korvaava tukijalka, joka paikkaa osaltaan Nokia-klusterin aukkoa.
Itämeri ja alueen valtiot tarvitsevat kauaskantoisia päätöksiä usealla eri rintamalla. Yksittäisiä valtioita suurempien haasteiden edessä ei ole varaa kiistelyyn ja nokitteluun. Meillä on valittavana toiminnan tie, jolla edistetään Itämeren alueen ihmisten ja ympäristön hyvinvointia ja luodaan kestävä perusta talouskasvulle.
Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö