Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Kansainvälinen Paimion parantola inspiroi parempaan tulevaisuuteen
Pulloposti 3
Henna Helander
Toimitusjohtaja
Paimion parantola -säätiö sr
Paimion parantolasta on viimeisten vuosien aikana tehty
kymmeniä reportaaseja mm. Financial
Timesiin, Wall Street Journal Magazineen, Le Mondeen, BBC:hin. Normaalioloissa
parantolalle tulee joka vuosi tuhansia ulkomaalaisia matkailijoita. Miksi Paimion
perukoilla, Itämereen laskevan puron varrella oleva Aino ja Alvar Aallon
parantolakokonaisuus vetää puoleensa lähes satavuotiaanakin?
Paimion parantolasta tuli Alvar Aallon kansainvälinen läpimurtoteos. Parantolasta tuli funktionalismin käännekohta, jossa luonto nivoutui osaksi rakennusta ja jonne kehiteltiin aivan uudentyyppisiä huonekaluja.
Paimion parantolassa kaikki yksityiskohdatkin on tehty, jotta ihminen voisi mahdollisimman hyvin, jotta ihminen parantuisi. Kokonaisvaltainen arkkitehtuuri on tehty ’medikaaliseksi instrumentiksi’. Tekniikkakuilut on sijoitettu käytävälle, jotta potilas ei häiriintyisi korjauksista. Ikkuna on huoneen reunassa, jotta makaava potilas näkisi männyt ja aamuauringon. Seinien nurkat on pyöristetty, jotta pöly ei kerääntyisi hengitystä vaikeuttamaan.
Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi suunnittelu kattoi myös psyykkisen hyvinvoinnin. Portaat saivat keltaisen toivon värityksen, Pohjoismaiden ensimmäisen maisemahissi sijoitettiin sisääntuloreitille luomaan uskoa saapuville, kultaiset Saturnus-valaisimet suunniteltiin tuomaan hitusen luksusta arkeen muuttaen ruokasalin illan tullen elokuvateatteriksi. Jokainen yksityiskohta viesti: tekniikka on hallussa, olemme osa luontoa, niukkuuden arkkitehtuuri on kauneutta, toivoa on, elämä ei ole pelkkää puurtamista vaan myös iloa ja kulttuuria! Tätä viestiä tarvitsemme tänään, ehkä enemmän kuin koskaan!
Omavarainen parantola on relevantti esikuva myös tämän päivän ihmisille. Ilmastonmuutoksen rinnalle keskusteluihin ovat nousseet luontokato ja luonnon biodiversiteetti sekä uusiutumattomien luonnonvarojen varjelu. Siksi myös rakentamisen uusi määrittely on oleellista. Rakentaminen käyttää 70 % neitseellisestä materiaalista ja tuottaa 20-30 % kaikesta jätteestä. Ilmastonmuutoksen torjuntaan meillä on runsas kymmenen vuotta, Suomen pitäisi olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Tekojemme tulee olla radikaaleja ja vaikuttavia.
Uudisrakentamisen dominoiva aikakausi on ohi ja kertakäyttörakentaminen joutaa romukoppaan. Silti tämän päivän betonikerrostalot rakennetaan edelleen 50 vuodeksi ja samoilla runkoratkaisuilla kuin 1970-luvulla. Pumppaamme rakennuksiin myös ilmaston takia täysin turhaan betonia, jolla ei ole kantavuuden kannalta mitään merkitystä. Kerrostalot pysyisivät pystyssä yhdellä kymmenesosalla niihin laitetusta betonista. Tähän rakentamistapaan on tultava muutos.
Jokainen uusi rakennus aiheuttaa ilmastokuormituksen, joka vastaa samaisen rakennuksen 40 vuoden käyttöenergiaa. Koska emme voi odottaa 40 vuotta, jotta pääsemme nauttimaan rakennuksen energiapihistä ominaisuuksista, tulee meidän ensisijaisesti korjata vanhoja rakennuksia. Vanhoihin rakennusrunkoihin voi tehdä monenmoista. Itsekin asun entisessä kirjapainotalossa, joka on ollut olemassaolonsa aikana jo toimistona ja joka on nykyisin yli sadan ihmisen koti. Betoninen pilarilaattarunko massiivisilla tiiliseinillä, isoilla ikkunoilla ja korkealla huonekorkeudella taipuu moneen.
Tulevaisuuden Paimion parantola jatkaa maailman
pelastamista. Parantolan perintö on tuoda yhteen eri ammattiosaajia arkisten pulmien
pariin. Hyvällä suunnittelulla ja monialaisella yhteistyöllä voidaan kohdata uusia
parannusta vaativia haasteita. Tekniikan ja talouden lisäksi tarvitsemme myös hyvää
suunnittelua ja inspiroivaa kulttuuria uusien haasteiden edessä. Perinteinen, prosessilähtöinen
suunnittelu on menneisyyttä, kun etsitään vastauksia laajoihin, monipolvisiin
kysymyksiin ja kun muistetaan, että ihmisen hyvinvointi on perimmäinen syy
rakentamiselle, yhä tänä päivänä.
Paimion parantola on tulevaisuudessa inspiroiva paikka, koelaboratorio, arkkitehtuurin ja designin pyhiinvaelluskohde, jossa kansainvälisyys ja vastuullisuus ovat kirjoitettu joka yksityiskohtaan ja jossa jokainen ihminen voi tuntea olevansa tervetullut. Parantola, missä kulttuuri ja hyvä suunnittelu kohtaavat talouden ja tekniikan uusine haasteineen.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö