Itämeri virkamiehen työpöydällä

Pulloposti 66
Jonna Savola
Valiokuntaneuvos
Ulkoasiainvaliokunta
Eduskunta

”Suomenlahden merivyöhykkeiden määrittely”, ”Vedenalaisen infrastruktuurin vaurioituminen”, ” GPS-häiriöt Suomessa ja sen lähialueilla”. Nämä ovat otsikoita ulkoasiainvaliokunnan asialistoilta tältä keväältä. Itämereen liittyvät kysymykset ovat valiokuntatyön keskiössä ja tämä tilanne epäilemättä jatkuu. Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan muutti alueen turvallisuusympäristöä perustavanlaatuisesti. Erilaiset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat osuneet myös Itämeren alueelle. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, joka annetaan eduskunnalle lähiviikkoina (kolumnia kirjoittaessa), voi olettaa keskittyvän Suomen lähialueiden turvallisuuskysymyksiin ja toimiin, joilla Suomi pyrkii Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta vahvistamaan. On siis selvää, että eduskunta tulee työskentelemään Itämeren turvallisuuteen liittyvien kysymysten parissa myös lähitulevaisuudessa.

Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan käynnisti Itämeren alueella turvallisuuspoliittisen mullistuksen. Se johti nopealla aikataululla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Työ ulkoasiainvaliokunnassa Nato-jäsenyysprosessin aikana oli tiukkaa ja tiivistä. Eduskunnassa käsittely huipentui keväällä 2023 täysistunnossa äänestykseen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Tätä ikimuistoista hetkeä olin usean muun virkamieskollegan kanssa lehtereillä seuraamassa. Historialliset äänestyslukemat 188–7 osoittivat merkittävää kansallista yksituumaisuutta vakavassa tilanteessa.

Nopeimmat ovat jo alkaneet puhua Itämerestä Nato-merenä. On totta, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat omiaan lisäämään Itämeren alueen vakautta. Kun lähes kaikki Itämeren rantavaltiot ovat Naton jäseniä, on Itämerestä kasvavassa määrin tullut myös Naton asia. Suomi on Nato-yhteistyön ohella tiivistänyt niin kahden- kuin monenvälistäkin yhteistyötä Itämeren vakauden edistämiseksi. Venäjän Ukrainassa käynnistämä hyökkäyssota teki lopullisesti näkyväksi Venäjän sotilaallisen voimankäyttökynnyksen madaltumisen ja autoritaariseen järjestelmään liittyvän pidäkkeettömän mahdollisuuden tarttua sotilaalliseen voimaan. Tämän Venäjän luoman jännitteen ei nähdä helpottuvan lähivuosina. Suomen tuleekin jatkaa yhteistyötään, jolla lisätä vakautta ja turvallisuutta ja nostetaan sotilaallisen voimankäytön kynnystä Itämeren alueella. Euroopan unioni on laajan turvallisuuden toimijana myös keskeinen toimija Itämerellä. Itämeren Nato-maat ovat myös EU-maita ja Itämeren turvallisuus on myös EU-asia. Nato-merestä en puhuisi. Ilmaisua käytettäessä koko kuva jää näkemättä, sillä Itämeri on elintärkeä myös Venäjälle. Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueella ja voidaan ennakoida, että se pyrkii lähitulevaisuudessa lisäämään sotilaallista toimintaansa Itämeren alueella ja muilla läntisillä rajoillaan.

Itämeren vakauden lisääminen on tärkeä turvallisuuspolitiikan tavoite myös huoltovarmuuden kannalta. Jokaisen Itämeren maan elintärkeä intressi on vapaan häiriöttömän merenkulun turvaaminen. Suomelle merikuljetusten merkitys on valtava ja niiden turvaaminen on yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta keskeistä. Tähänkin vakautta lisäävät toimet yhteistyössä Nato-maiden kanssa tähtäävät. Mitä, jos Venäjä pyrkisi haittaamaan meriliikennettä tahallaan? Tämä olisi merenkulusta riippuvaiselle Suomelle kova paikka ja siihenkin tulee eri keinoin varautua.

Itämeren alueen jännitteet eivät ole hyvä uutinen Itämeren ympäristön tilan kannalta. Alusliikenteen turvallisuus on tärkeää ympäristötyötä Itämeren ollessa maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita niin rahti- kuin matkustajaliikenteenkin näkökulmasta. Venäjän öljysatamia sijaitsee Suomenlahden rannikolla, ja öljykuljetusten määrät eivät ole Venäjän hyökkäyssodankaan myötä juuri vähentyneet ja korvaavia markkinoita tuntuu löytyvän EU-pakotteista huolimatta. Tämä on turhauttavaa. EU:n yhtenäiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle olisi kyllä enemmän tarvetta kuin koskaan, jotta voisimme vaikuttaen taittaa tätä kysyntää alaspäin. Myös ympäristönsuojelun kannalta tilanne on huolestuttava, julkisessa keskustelussa on tuotu esille arvioita kuljetuskaluston ikääntymisestä. Venäjän laiton hyökkäyssota on ylipäätään pistänyt kaikkien Itämeren rantavaltioiden ympäristöyhteistyötä jäihin. Tämä lisää Suomen ja muiden Itämeren rantavaltioiden toimien merkitystä entisestään yhteisen Itämeremme hyvinvoinnin parantamisessa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa hänen työnantajansa tai Centrum Balticumin kantaa.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on nyt luettavissa täältä.

Palaa otsikoihin