Itämeri turvallisuuden, kasvun ja huoltovarmuuden solmukohtana

Pulloposti 28
Matti Ruotsalainen
Kaupunginjohtaja
Kemin kaupunki

Itämeri on meille enemmän kuin maantieteellinen käsite – se on kautta aikain ollut meille elintärkeä kuljetusväylä, teollisuuden, energian ja raaka-aineiden reitti sekä kiinteä osa kansallista turvallisuusympäristöä erityisesti viimeisen sadan vuoden aikana. Yli 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse, ja merkittävä osa tästä liikenteestä suuntautuu Itämeren satamien kautta Eurooppaan ja maailmalle. Kun Itämeren liikenne häiriintyy, olipa syynä geopoliittinen jännite, infrastruktuurivaurio, kyberhyökkäys, sääilmiö tai sotilaallinen kriisi tai vaikkapa viime vuosina lisääntynyt laivojen nopeuden hallinta ankkureita vetämällä, vaikka näin maallikosta toki tuntuu, että kaasukahvan asennolla voisi olla suurempi vaikuttavuus. Riippumatta syystä, vaikutukset heijastuvat suoraan teollisuuteen, työllisyyteen ja kansantalouden kasvuun, joka ei ole ollut viime vuosina parhaalla mahdollisella tasolla.

Muutaman viime vuoden rajuhko turvallisuuspoliittinen murros on osoittanut, että meriliikenteen jatkuvuus ei ole itsestäänselvyys. Siitä syystä huoltovarmuus on noussut keskiöön niin kansallisessa kuin eurooppalaisessakin keskustelussa. Huoltovarmuus ei kuitenkaan ole vain varmuusvarastoja ja kriisiharjoituksia, vaan se on investointeja infrastruktuuriin, kaksoiskäyttöisiin ratkaisuihin ja logistiseen resilienssiin, jossa etulinjassa ovat rajamme, eivät maan sisäiset solmukohdat tai sellaiset tekijät pääseekö jostakin kaupungista toiseen 10 minuuttia nopeammin vaiko ei.

Kaksoiskäyttö osaksi teollisuuden investointeja

Kaksoiskäyttö (dual use) tarkoittaa ratkaisuja, jotka palvelevat normaalioloissa taloudellista toimintaa, mutta kriisitilanteessa tukevat puolustusta ja yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Liikenneinfrastruktuurissa tämä tarkoittaa esimerkiksi satamia, rautateitä, tiestöä sekä sähkö- ja tietoliikenneyhteyksiä, jotka on suunniteltu kestämään häiriöitä ja mahdollistamaan sekä turvaamaan myös sotilaallisen liikkuvuuden.

Suomessa kaksoiskäyttö ei ole vastakkainen tavoite talouskasvun kanssa – päinvastoin. Teollisuuden suuret investoinnit, erityisesti vihreän siirtymän hankkeet Meri-Lapissa ja Perämerenkaarella, edellyttävät tehokkaita ja toimintavarmoja kuljetusketjuja. Kun nämä rakenteet suunnitellaan alusta asti myös huoltovarmuuden näkökulmasta, syntyy synergiaa: sama euro palvelee sekä taloutta että turvallisuutta, niin rauhan aikana kuin häiriötilanteissa. Tällöin kansallisen kehittymisen kannalta elintärkeät investoinnit hyödyttävät ja mahdollistavat taloudellisen kehittymisen geopoliittisesta tilanteesta tai suhdanteesta riippumatta.

Meri-Lappi, Perämerenkaari ja Norbotten kasvukäytävänä

Meri-Lappi ja Perämerenkaari muodostavat yhdessä Ruotsin Norrbottenin kanssa arktisen teollisen vyöhykkeen, jossa investointien ja liikevaihdon arvo lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa. Terästeollisuuden vihreä murros, akkumateriaalit, kriittiset mineraalit ja uusiutuva energia luovat pohjaa uudelle teolliselle nousulle, paitsi Lapille, myös koko Suomelle.

Kemi on tässä kehityksessä keskeinen solmupiste. Metsäteollisuus, Metsä-Groupin uusi biotuotetehdas sen uusine tuotteineen, vihreän siirtymän hankkeet, biopolttoaineet sekä Ajoksen satamatoiminnot kytkeytyvät suoraan kansainvälisiin markkinoihin. Kun tarkastellaan koko Perämeren aluetta Suomen teollisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta, on helppo havaita logistinen kokonaisuus, jossa satamat, rautatiet ja maantiet muodostavat yhtenäisen verkoston, eivät mitään erillisiä saarekkeita. Jos liikenne vaikeutuu tai häiriintyy osittainkin Itämeren eteläosissa, silloin pohjoisten satamien, erityisesti Kemin Ajoksen sataman merkitys lähellä Ruotsin rajaa korostuu. Siitä syystä investoinnit Perämeren ja Meri-Lapin infrastruktuuriin eivät ole mitään aluepolitiikkaa, vaan strategista varautumista sen eri muodoissaan.

Eurooppalaisen raideleveyden priorisointi

Rautatieyhteydet ovat keskeinen osa kaksoiskäyttöistä infrastruktuuria, mikä meillä on nyt tunnistettu. Eurooppalainen raideleveys mahdollistaa saumattoman yhteyden Keski-Euroopan rataverkkoon ilman telinvaihtoja tai siirtokuormauksia. Suomessa käytössä oleva leveämpi raideleveys on toki ollut perusteltu aikanaan, mutta nykyisessä turvallisuusympäristössä yhteensopivuus EU:n ja NATO-maiden kanssa on noussut uuteen arvoon ja siihen on kansallisella tasolla nyt myös reagoitu ja suunnitteluprosessi on käynnistynyt.

Eurooppalaisen raideleveyden priorisointi pohjoisessa kytkee Meri-Lapin ja Perämerenkaaren sekä myös koko Lapin investoinnit suoremmin Ruotsin ja Norjan kautta Atlantin satamiin. Samalla se vahvistaa sotilaallista liikkuvuutta ja parantaa kriisinkestävyyttä, mutta palvelee huoltovarmuuden lisäksi vahvasti myös teollisuutta. Kyse on strategisesta valinnasta: mihin suuntaan Suomi kytkeytyy logistisesti tulevina vuosikymmeninä, samalla varmistaen, että maamme ei ole sidottu ainoastaan yhden kortin varaan.

Jäänmurto ja hajautettu sijoittelu

Julkisessa keskustelussa ei aina hahmoteta, että talvimerenkulku on Suomen elinehto. Jäänmurtajat takaavat, että satamat pysyvät auki myös ankarina talvina ja tavara liikkuu ongelmitta ja tarpeen mukaisesti. Tällä hetkellä merkittävä osa jäänmurtokapasiteetista on keskitetty Katajanokan laituriin pääosan vuodesta. Keskittäminen tuo toki tehokkuutta hallinnollisesti, mutta kriisitilanteessa ja huoltovarmuuden näkökulmasta se kiistatta muodostaa haavoittuvuudestaan johtuen merkittävän riskin.

Hajasijoittaminen Perämeren satamiin, esimerkiksi osa Kemin Ajoksen satamaan, parantaisi oleellisesti toimintavalmiutta ja lyhentäisi vasteaikoja. Se tukisi myös pohjoisen teollisuuden tarpeita ja vahvistaisi huoltovarmuutta tilanteessa, jossa Itämeren eteläiset reitit ovat häiriintyneet. Jäänmurtokapasiteetin tarkastelu on siten osa laajempaa turvallisuus- ja talouspoliittista kokonaisuutta, johon on syytä suhtautua riittävällä vakavuudella sen kriittisyys huomioiden. Ilman jäänmurtajia talviaikainen liikenne vaikeutuu olennaisesti. Ajoksen syväsatama Suomen pohjoisimpana yleissatamana on yksi Perämeren merkittävimmistä vientisatamista ja logistiikkakeskus, jota Natoon liittyminen vain korosti. Sen kautta kulkee metsäteollisuuden tuotteita, bulkkilasteja ja projektikuljetuksia ja on siten olennainen osa koko Pohjois-Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Ajoksen rooli korostuu, jos Itämeren liikenne etelämpänä häiriintyy. Se toimii vaihtoehtoisena reittinä ja jakelupisteenä, erityisesti jos rautatieyhteydet ja tieverkko tukevat tehokasta tavaravirtaa. Kun satama-, raide- ja tieinvestoinnit suunnitellaan kaksoiskäyttöperiaatteella, ne palvelevat sekä vientiteollisuutta että huoltovarmuuteen liittyviä tarpeita.

Kasvun ja turvallisuuden yhteinen nimittäjä

Kansantalouden kasvu edellyttää ennustettavaa sekä vakaata toimintaympäristöä ja luotettavia logistisia yhteyksiä. Itämeren alueen vakauden pienikin järkkyminen on muistutus siitä, että talous ja turvallisuus ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Investoinnit Lappiin, Perämerenkaareen ja rajat ylittäviin yhteyksiin eivät ole vain alueellisia hankkeita, vaan osa Suomen ja koko EU:n strategista autonomiaa.

Kun kaksoiskäyttö integroidaan osaksi teollisuuspolitiikkaa, eurooppalainen raideleveys priorisoidaan pohjoisissa yhteyksissä, jäänmurtokapasiteetti hajautetaan ja Ajosta ja sen kaltaisia satamia kehitetään määrätietoisesti, rakennetaan samalla sekä kasvua että huoltovarmuutta. Itämeren haavoittuvuus ei tällöin ole kohtalo, vaan hallittavissa oleva riski – edellyttäen, että päätökset kyetään tekemään ajoissa ja kokonaiskuva ymmärretään.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin