Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
26.9.2024 9.00
Itämeri paljon vartijana
Pulloposti 80
Piia Karjalainen, toimitusjohtaja, Suomen Satamat ry
Tiina Tuurnala, toimitusjohtaja, Suomen Varustamot ry
Alina Koskela, logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry

Piia Karjalainen
Suomen rantoja joka puolella huuhtovan Itämeren rooli Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristössä on muuttunut perin pohjin viimeisten parin vuoden aikana. Kansantaloudellisesti ja huoltovarmuuden näkökulmasta Suomi on täysin riippuvainen Itämeren kautta kulkevista merikuljetuksista. Mutta merkityksetön Itämeri ei ole myöskään Euroopan unionille, sillä toimivat liikenneyhteydet ja jäsenmaiden saavutettavuus ovat vapaan liikkuvuuden ja sisämarkkinoiden
perusta. Itämeren ympärivuotisella liikennöitävyydellä on suuri merkitys koko pohjoiselle Euroopalle myös alueen puolustuksen näkökulmasta.

Tiina Tuurnala
Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Suomi on erityisen riippuvainen merikuljetuksista, ja merikuljetusten rooli on korostunut entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vuonna 2023 Suomen ulkomaankaupasta 96 prosenttia kulki meriteitse. Merikuljetuksia ei pystytä korvaamaan

Alina Koskela
Samaan aikaan kun Itämeren strateginen rooli on korostunut, on erilaiset poikkeustilanteet ja jännitteet Itämerellä lisääntyneet ja arkipäiväistyneet. Suoraan infraan kohdistuneiden iskujen lisäksi laaja-alainen vaikuttaminen, mm. kyberhyökkäykset ja GPS-häirintä, ovat yleistyneet merkittävästi ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristymisen myötä. Lisäksi Venäjän öljykuljetusten varjolaivasto on nostanut ympäristökatastrofin riskiä merkittävästi.
Itämeri on yksi maailman haastavimpia merialueita. Oman mausteensa merilogistiikan toimivuuteen Itämerellä tuo pohjoiset olosuhteet. Navigointi matalissa ja karikkoisissa vesissä sekä talvien jäätilanne haastavat osaamista ja vaativat paikallisten olosuhteiden tuntemista. Suomeen voi turvallisesti liikennöidä talvella vain jäävahvistetut ja jääluokitetut alukset. Lisäksi tarvitaan jäänmurtajia avustamaan aluksia talvisin. Jäänmurtokapasiteetin riittävyys nousi haasteeksi taas kuluneena talvena, vaikka talvi ei olosuhteiltaan ollutkaan tavanomaista ankarampi. Eurooppalaisille kollegoille on viestitty siitä, että jäänmurtokalusto tulisi ymmärtää osaksi liikenneinfrastruktuuria ja koko maanosan resilienssiä, sen ollessa Suomen ympärivuotisen saavutettavuuden kannalta välttämätön osa liikennejärjestelmäämme.
Eurooppalaisen merenkulun kilpailukyvyn säilyttäminen ja kehittäminen on tarpeen, jotta varmistutaan siitä, että EU:ssa on omaa tonnistoa huoltovarmuuden varmistamiseksi kaikissa oloissa. Satamissa uusi geopolitiikka näkyy NATO-jäsenyyden ja tiivistyneen läntisen yhteistyön ja harjoitustoiminnan myötä, kun satamille on tullut lisää tehtäviä liittyen joukkojen maahantulon ja maastapoistumisen järjestämiseen.
EU:n ja NATOn pitkän ulkorajan vartijana Suomi turvaa nyt koko Eurooppaa. Suomen aseman vahvistaminen ja tiiviin yhteyden luominen manner-Eurooppaan ei ole vain Suomen oma asia, vaan Euroopan yhteinen intressi. Turvallisuus, kriisinsietokyky ja Euroopan omavaraisuus korostuvat ajassa, jota elämme, ja toimivat liikenne- ja logistiset yhteydet ovat tässä avainroolissa. Koko Euroopan turvallisuus kärsii, jos raja-alueet eivät ole taloudellisesti vahvoja ja saavutettavia. Meidän on yhdessä pidettävä huoli siitä, että Itämeri, elintärkeä väylämme, pysyy toiminnassa myös silloin kun tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja maailmalla myrskyää.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö