Itämeri ei ole enää rauhanlahti

Pulloposti 65
Jarmo Lindberg
Kansanedustaja
Ilmavoimien kenraali evp

Vielä hiljattain Itämerta pidettiin Pohjolan yhteisenä olohuoneena – nyt se on osa kiristyvää, jännittynyttä turvallisuusympäristöä. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut Itämeren luonteen pitkäaikaisesti.

Itämeri on aina heijastanut maailmanpolitiikan muutoksia. Aiemmin alueella vallitsi yhteistyön henki – kaupankäynti, matkailu ja energia- sekä tietovirrat yhdistivät valtioita. Nyt tuo yhteistyö on murtunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on horjuttanut koko Itämeren turvallisuustasapainoa.

Venäjä ei enää ole osa ratkaisua, vaan osa ongelmaa. Sotilaallinen läsnäolo Kaliningradissa on lisääntynyt, ja hybridivaikuttaminen – disinformaatio, kyberhyökkäykset, GPS-häirintä – on arkipäivää. Myös niin kutsuttu "varjolaivasto" uhkaa alueen turvallisuutta ja ympäristöä. Nämä vanhat, huonokuntoiset alukset lisäävät riskiä onnettomuuksiin haavoittuvalla merialueella.

Nord Stream -kaasuputkien räjäytys syksyllä 2022 osoitti konkreettisesti, kuinka haavoittuvaa merenalainen infrastruktuuri on. Meren alla kulkee lukemattomia kaapeleita ja verkkoja, joiden turvaamisesta on tullut keskeinen osa alueellista turvallisuuspolitiikkaa.

Yhteinen vastaus uhkiin

Vaikka tilanne on vakava, se on myös lisännyt läntisten demokratioiden yhteistyötä. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon avasi uusia mahdollisuuksia alueen puolustukselle. Nato-maat ympäröivät nyt lähes koko Itämerta. Tämä lisää valvontakykyä, jonka tarkoituksena on vahvistaa yhteistä ja vahvaa vastausta kaikkiin turvallisuutta vaarantaviin ja kriittisen merenalaisen infrastruktuurin uhkaaviin toimiin, olivat ne sitten tahallisia tai huolimattomuudesta johtuvia.

Nato on vastannut tilanteeseen käynnistämällä Baltic Sentry -operaation, jonka tavoitteena on suojella Itämeren kriittistä infrastruktuuria. Valvonta tapahtuu merellä, ilmassa ja veden alla. Operaation alkamisen jälkeen uusia sabotaaseja ei ole tapahtunut, ja sen arvioidaan hillinneen Venäjän toimintaa.

Myös muut Itämeren alueen toimijat ovat tehostaneet yhteistyötä. Esimerkiksi Itämeren valtioiden neuvosto on sitoutunut parantamaan vedenalaisen infrastruktuurin suojaa. Alueella järjestetään yhä enemmän yhteisiä harjoituksia ja valvonta on tehostunut.

Suomella on tärkeä rooli

Suomi ei ole jäänyt sivustakatsojaksi. Kansallista meriturvallisuutta ja -puolustusta kehitetään suunnitelmallisesti. Rajavartiolaitos on hankkimassa kaksi uutta monitoimista ulkovartiolaivaa, jotka korvaavat vanhempaa kalustoa ja palvelevat aina 2050-luvulle asti.

Puolustusvoimien Laivue 2020 -hankkeessa rakennetaan neljä uutta Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia. Ne muodostavat tulevaisuuden meripuolustuksen ytimen. Alukset kykenevät toimimaan tehokkaasti ympäri vuoden, kaikissa olosuhteissa.

Turvallisuus on hyvinvoinnin edellytys

Itämeri on Suomelle elintärkeä. Sen turvallisuus on paitsi geopoliittinen kysymys, myös taloudellinen ja ekologinen. Siksi meidän on oltava vahvasti mukana kaikissa aloitteissa, jotka vahvistavat alueen vakautta.

Kansallista puolustusta tulee kehittää käsi kädessä Naton yhteisen puolustuksen ja pelotteen kanssa. Vain näin voimme ennaltaehkäistä uhkia – ja tarvittaessa torjua ne.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin