Itämeri – suojeltava elinvoimanlähteemme

Pulloposti 16
Stephan Auer
Saksan Suomen-suurlähettiläs

Itämeri on Euroopan unionia ja Natoa yhdistävä meri. Jo vuosisatojen ajan se on yhdistänyt Suomea ja Saksaa ja toiminut maiden talouksien keskeisenä kaupankäynnin reittinä. Itämeri on kansainvälisen yhteistyön alusta, mutta samalla myös geopoliittisten jännitteiden näyttämö.

Saksa maailman kolmanneksi suurimpana talousmahtina käy yli 30 prosenttia ulkomaan kaupastaan meriteitse. Suurien saksalaisten avainteollisuuksien tärkeät raaka-aineet kuljetetaan meriteitse lähes kokonaan. Samoin Suomenkin kaupankäynnistä 95 prosenttia käydään meren kautta. Suomi voidaan taloudellisesta näkökulmasta nähdä saarena, mikä on korostunut enenevissä määrin siitä lähtien, kun itäraja suljettiin ja Venäjää vastaan asetetut pakotteet astuivat voimaan.

Saksalla ja Suomella on vuosisatojen mittainen yhteinen historia, jota kuvastaa tiiviit poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset suhteet.

Saksa on jälleen vuodesta 2014 lähtien Suomen suurin kauppakumppani. Saksan osuus Suomen kokonaistuonnista oli vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla 14,1 prosenttia samalla, kun Suomen kokonaisviennistä vietiin Saksaan 9,7 prosenttia. Hampurin, Lyypekin ja Rostockin satamat ovat Saksan ja Suomen välisen kaupankäynnin keskuksia. Erityisessä asemassa on Varsinais-Suomi, jossa toimii suurimpia saksalaisyrityksiä: Bayer ja Meyer. Suomessa rakennetaan maailman suurimpia risteilyaluksia, jotka yhdistävät kummankin maan asiantuntemuksen ja insinööritaidot. Ne symboloivat kansojen välistä onnistunutta yhteistyötä, ja viimeisin esimerkki tästä on kieliläisen laivatelakka Gebrüder Friedrichin hiljattain solmima yhteistyösopimus suomalaisen Marine Alutechin kanssa. Merenkulku siis yhdistää tiiviisti myös talouksiamme.

Vety kasvattaa merkitystään tulevaisuuden hedelmällisen yhteistyön mahdollisena alana. Vihreä siirtymä on Saksalle välttämätön sekä ilmastonmuutosta kuin kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Suomessa vihreän vedyn tuotannon edistäminen tarjoaa tilaisuuden yhdistää vahvuutemme, mikä takaa myös sen, että hyödymme yhteistyöstä tasapuolisesti. Suomi vedyn mahtimaana voisi vahvistaa asemaansa energianviennissä ja tarjota työpaikkoja sekä kehitysmahdollisuuksia korkeasti koulutetuille asiantuntijoille erityisesti rannikkoalueilla.

Suomi ja Saksa ovat myös poliittisesti tiiviit liittolaiset. Tämä ei rajoitu pelkästään Euroopan unionin asioihin tai Itämeren valtioiden neuvostoon, vaan valtiot huolehtivat myös kahdenvälisesti tiiviistä poliittisista suhteista. Vuonna 2025 Itämeren alueen geopoliittisen merkityksen tunnustamiseksi järjestettiin erilaisia merkittäviä poliittisia tapaamisia, kun tammikuussa entinen liittokansleri Olaf Scholz, toukokuussa liittokansleri Friedrich Merz ja marraskuussa Schleswig-Holsteinin osavaltion pääministeri Daniel Günther matkustivat Suomeen tapaamaan korkea-arvoisia suomalaisia päättäjiä. Itämeren alue ja sen turvallisuus olivat keskiössä kaikissa vierailuilla käydyissä keskusteluissa.

Suomi EU:n ja Naton itälaidan eturintamamaana ja Saksa Euroopan logistisena keskuksena tekevät turvallisuuskysymyksissä tiiviisti yhteistyötä, josta on syntynyt lukuisia onnistuneita, kahdenvälisiä hankkeita: Suomalainen Patria teki Saksassa strategisesti merkittävän sopimuksen satojen panssaroitujen ajoneuvojen hankinnasta Bundeswehrille. Valtaosa niistä on tarkoitus valmistaa Saksassa Patrian yhteistyökumppanien, KNDS:n ja FFG:n, tuotantolaitoksissa. Lisäksi puolustuskonserni Rheinmetall ja avaruustekniikka-alan yritys ICEYE suunnittelevat perustavansa yhteisen satelliittituotannon ja toukokuussa allekirjoitettiinkin vastaava aiesopimus.

Haluamme ylistää Suomea sen ponnisteluista itärajan turvaamiseksi vastauksena Venäjän hyökkäyssotaan ja Venäjän muuttumattomaan uhkaan. Naton koko itäisestä laidasta on tullut Venäjän varjolaivojen ja hybriditoimintojen vuoksi akuuttien ja välittömien uhkien näyttämö, mikä näkyy niin merellä, maalla ja ilmassa kuin kyberavaruudessakin. Meidän yhteinen tehtävämme on vastustaa niitä.

Nato reagoi mm. perustamalla Rostockiin Commander Task Force Baltic -yksikön alinomaa kasvavaan, muuttumattomaan uhkaan. Saksa ottaa vastuuta ja Bundeswehr osallistuu aktiivisesti Itämeren alueen vakauttamiseen ja turvaamiseen. Lisäksi Saksa sijoittaa pysyvän 5 000 sotilaan prikaatin Liettuaan, mikä on myös selkeä osoitus turvallisuuspoliittisesta Zeitenwendestä.

Itämeri on taloudellinen elinvoimanlähde, arvokas ekosysteemi sekä poliittinen ja yhteiskunnallinen yhdistäjä, josta Suomi ja Saksa hyötyvät tasapuolisesti. Yhteisenä tavoitteena on turvallinen, puhdas ja rauhallinen sekä ihmisten hyvinvointia edistävä Itämeri – ei erottava vaan yhdistävä meri. Voimme saavuttaa yhdessä tavoitteen tehostamalla siviili- ja sotilasvoimien yhteyksiä turvallisuuden nimissä sekä vahvistamalla taloudellista, tieteellistä ja kulttuurista yhteistyötä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin