Itämeri – maailmanpolitiikan peili ja strateginen näyttämö

Pulloposti 72
Marko Laaksonen
Kommodori
Merivoimien operaatiopäällikkö

Itämeri on noussut viime vuosina entistä selvemmin maailmanpolitiikan peiliksi, jossa suurvaltojen jännitteet, alueelliset konfliktit ja strategiset intressit heijastuvat konkreettisina turvallisuusuhkina. Alueen geopoliittinen merkitys on kasvanut erityisesti Venäjän ja länsimaiden kiristyneiden suhteiden myötä. Itämeri ei ole enää vain taloudellinen kuljetusreitti tai alueellisen yhteistyön kenttä, vaan se toimii nyt myös hybridivaikuttamisen, sotilaallisen pelin ja strategisen valvonnan areenana.

Viimeisten kolmen vuoden aikana Itämerellä on havaittu useita vakavia turvallisuutta uhkaavia tapahtumia, jotka osoittavat alueen haavoittuvuuden. Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneet tapahtumat – kuten kaasuputkien ja tietoliikenneyhteyksien vahingoittaminen – ovat herättäneet huolta siitä, kuinka helposti yhteiskunnan perustoimintoja voidaan häiritä merialueen kautta. Venäjän tekemät alueloukkaukset, varjolaivaston toiminta ja GNSS-järjestelmien häirintä ovat osa laajempaa strategiaa, jossa pyritään testaamaan NATO-maiden reagointikykyä ja horjuttamaan alueellista vakautta.

Vaikka NATO on vahvistanut läsnäoloaan Itämerellä, alue ei ole sen sisämeri. Venäjällä on edelleen kyky ja halu kiistää NATO:n merenherruus. Tämä näkyy paitsi sotilaallisessa toiminnassa myös informaatiovaikuttamisessa. Itämeren strateginen asema korostuu erityisesti tilanteissa, joissa Venäjä pyrkii suojaamaan omia intressejään – kuten öljykuljetuksiaan – lisäämällä merivoimiensa toimintaa ja valvontaa alueella.

NATO:n vastatoimet ovat kuitenkin olleet määrätietoisia. Vuoden 2025 tammikuussa käynnistetty Baltic Sentry -aktiviteetti on ollut merkittävä askel kohti alueen turvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on ollut paitsi kriittisen infrastruktuurin jatkuva valvonta, myös tiedonvaihdon tehostaminen NATO-maiden välillä. Tämä yhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi: sen alkamisen jälkeen uusia sabotaasitapauksia ei ole raportoitu. Baltic Sentry on osoitus siitä, että yhteinen tilannetietoisuus ja koordinoitu merivalvonta voivat estää uhkia ennen kuin ne konkretisoituvat.

Merivalvonta on noussut avainasemaan Itämeren turvallisuudessa. Tietoisuus siitä, mitä merellä tapahtuu – oli kyseessä sotilaallinen liike, siviililiikenteen häiriö tai tekninen poikkeama – mahdollistaa nopean reagoinnin ja ennaltaehkäisyn. Tämä vaatii paitsi teknologista osaamista myös poliittista tahtoa ja jatkuvaa yhteistyötä. NATO:n kyky yhdistää jäsenmaidensa resurssit ja tiedustelutieto on keskeinen tekijä alueellisen vakauden ylläpitämisessä.

Venäjän reaktio Baltic Sentryyn – erityisesti öljykuljetusten suojaamisen lisääminen – kertoo siitä, että operaatio on otettu vakavasti. Se osoittaa, että merellä tapahtuvat toimet eivät jää huomaamatta, ja että strateginen tasapaino on jatkuvan tarkkailun kohteena. Itämeri toimii näin paitsi fyysisenä rajapintana myös symbolisena näyttämönä, jossa maailmanpolitiikan jännitteet konkretisoituvat.

Lopulta Itämeren turvallisuus ei ole vain alueellinen kysymys, vaan osa globaalia strategista kokonaisuutta. Sen vakaus heijastuu koko Euroopan turvallisuuteen, ja sen tapahtumat kertovat paljon siitä, mihin suuntaan kansainvälinen järjestelmä on kehittymässä. Itämeri on peili, josta näemme maailmanpolitiikan kasvot – ja siksi sen valvonta, analysointi ja ymmärtäminen ovat tärkeä osa tulevaisuuden turvallisuuspolitiikkaa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin