Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Itämeren alueen merkitys Turun seudun yrityksille
Pulloposti 15
Kaisa Leiwo
Toimitusjohtaja, KTL, HHJ
Turun Kauppakamari
Itämeren alue on Turun seudun elinkeinoelämälle tärkeä alue
sekä taloudellisena väylänä että strategisena toimintaympäristönä. Viime
vuosien geopoliittisten muutosten seurauksena Itämeren alueen ja yhteyksien merkitys
varsinaissuomalaisille yrityksille on kasvanut ja korostunut. Katsomme entistä
vahvemmin länteen ja Itämeren suuntaan.
Turun seutu on vuosisatojen ajan toiminut Suomen porttina länteen. Yhteyksien tiedetään vahvistuneen jo Hansaliiton aikoihin 1300-luvulla, jolloin Turku yhdisti Suomen Eurooppaan niin fyysisesti kuin kulttuurisesti. Suuri osa viennistä ja tuonnista kulkee edelleen meriteitse Itämerta pitkin - Turun, Naantalin ja Uudenkaupungin satamien kautta viedään maailmalle paljon varsinaissuomalaista tuotantoa. Kansainvälisen kaupan lisäksi Turun seudun hyvät merelliset yhteydet tukevat huoltovarmuutta ja varautumista.
Itämeren alue muodostaa noin 90 miljoonan asukkaan markkinat. Vuonna 2024 koko maan meriliikenteen vientitavaroista yli puolet vietiin Itämeren alueen satamiin. Turun kauppakamarin viimesyksyisen vientiyrityskyselyn mukaan lähes puolet alueen yrityksistä kasvatti vientiään, ja suurin osa viennistä suuntautuu Eurooppaan. Merirahdin osuus viennistä on lähes 80 %. Nämä tulokset osoittavat konkreettisesti sekä itse Itämeren että koko Itämeren alueen merkityksen Turun seudun vientiteollisuudelle ja sitä kautta koko alueen menestykselle ja hyvinvoinnille.
Itämeren alue on tärkeä myös Turun seudun matkailulle ja palveluviennille. Yllä mainitun vientiyrityskyselyn mukaan noin neljännes vientiyrityksistä tekee palveluvientiä. Uusi matkustajaterminaali Turun satamassa avaa mahdollisuuksia uusille reiteille Itämeren rannikkokaupunkeihin ja vahvistaa Turun asemaa kansainvälisenä risteilykohteena.
Itämeren alueen merkitys näkyy myös lentoaseman suorien reittien tarjonnassa. Turusta lennetään tällä hetkellä säännöllisesti Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Riikaan, Gdanskiin, Vilnaan, Bukarestiin ja Maarianhaminaan. Lentoreitit ovat tärkeitä työvoiman liikkumisen näkökulmasta ja kuvastavatkin tällä hetkellä hyvin sitä, mistä kansainvälistä työvoimaa ja asiantuntijoita Turun seudulle tulee. Ulkomaista työvoimaa toimii erityisesti rakennusalalla, meri- ja metalliteollisuudessa sekä palvelusektorilla. EU- ja ETA -maista tulevat työntekijät ovat useimmin kotoisin Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Romaniasta, Bulgariasta ja Ruotsista.
Itämeren alueen merkitys näkyy myös huolena Itämeren tilasta. Saaristomeren kestävän tulevaisuuden turvaaminen edellyttää pitkäjänteisiä toimia ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Yritykset ovat yhä useammin mukana ympäristötoimissa ja hankkeissa, jotka tukevat puhdasta ja turvallista merialuetta. Erilaisista toimista Itämeren tilan parantamiseksi löytyy Turun kauppakamarin jäsenistöstäkin useita hyviä esimerkkejä ja liiketoimintaa. Hyvä elinympäristö ja puhdas meri ovat Turun seudun vetovoimatekijöitä osaavan työvoiman houkuttelemiseksi.
Hyvät fyysiset ja kulttuuriset yhteydet Itämeren alueeseen hyödyttävät Turun seudun elinkeinoelämää usealla eri tavalla. Laaja yhteinen talous- ja työssäkäyntialue edistää investointeja ja lisää alueen houkuttelevuutta niin yrityksille kuin asukkaillekin. Kun itäraja on suljettu ja Venäjän kauppa hiipunut, on meidän löydettävä markkinoita ja kumppaneita muualta. Globaalit jännitteet ja protektionistiset toimet vaikeuttavat osaltaan tätä uusien markkinoiden hakemista. Monella Itämeren alueen valtiolla tilanne on samanlainen, mikä tekee sijainnin rinnalla meistä luontevia kauppakumppaneita toisillemme.
Turun seutu on aina ollut merkittävä Itämeren alueen dynaaminen keskus. Huolehditaan siitä, että tämä asema säilyy jatkossakin. Vaalitaan ja kehitetään alueen sisäisiä yhteyksiä ja kumppanuuksia, jotka edistävät paitsi kestävää kasvua niin myös parempaa turvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö