Ennakoinnin sudenkuopista ja niiden välttämisestä

Pulloposti 55
Max Stucki
Senior Manager
Futures Platform

Tulevaisuuden hahmottaminen on monesti työlästä, usein kivuliasta ja joskus epäkiitollista, mutta aina välttämätöntä. Suunnittelu, strategiat ja päätöksenteko tarvitsevat tuekseen perusteltuja näkemyksiä sitä koskien, millainen maailma tulee mahdollisesti vastaisuudessa olemaan. Ennakointi systemaattisena toimintana pyrkii tuottamaan tulevaa luotaavia katsauksia, joista päätöksentekijät voivat toivon mukaan ammentaa viisautta nykyisyyden tueksi.

Ennakointi on vaikeaa. Lienee lukemattomia esimerkkejä siitä, miten jokin mahdottomana tai hyvin epätodennäköisenä pidetty kehityskulku on täysin hämmästyttänyt asiantuntijat muuttumalla osaksi todellisuutta. Erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa voitaneen perustellusti todeta epävarmuuden olevan ainakin maamme osalta kasvussa, on hyvä huomata kolme keskeistä tulevaisuuden tutkimiseen liittyvää sudenkuoppaa, joihin on helppo pudota.

Ensimmäinen näistä liittyy taipumukseemme heijastaa nykyisyys tulevaisuuteen. Yksinkertaistaen tätä haastetta voidaan kuvata sanomalla, että kuvittelemme helposti huomisen olevan uusi eilinen, mutta hieman paremmalla teknologialla. On helppo ohittaa mahdolliset pienemmät, hiljaiset signaalit muutoksista, jotka voivat johtaa kehityksen aivan uuteen ja odottamattomaan suuntaan. Tämän haasteen tuoman riskin pienentäminen liittyy aktiiviseen muutossignaalien havainnointiin. Paraskin havainnointi on kuitenkin turhaa, mikäli sitä ei tehdä avoimin mielin ja hyväksyen sen, että voimme kohdata muutoksia, joita emme itse osanneet mitenkään ennustaa. Vaaditaan siis valmiutta tietoisesti harkita niitäkin tiedonmurusia, jotka kertovat tulevaisuudesta, jota emme syystä tai toisesta ole osanneet tai halunneet ajatella.

Toinen sudenkuoppa on Platonia mukaillen ja hieman provokatiivisesti muotoiltuna se, että olisi aina ennakointia tehtäessä lähdettävä olettamuksesta, että ainoa asia, jonka tiedämme varmasti tulevaisuutta koskien, on se, ettemme tiedä siitä mitään varmaa. Tuotettuihin näkemyksiin ei saisi luottaa liiaksi, mikä tarkoittaa sitä, että olisi vältettävä tilannetta, jossa ennakoituihin kehityskulkuihin perustuen tehdään päätöksiä, jotka johtavat katastrofiin, mikäli ajateltu tulevaisuus ei toteudukaan. Paras vastalääke tälle ennakointia koskevalle haasteelle on tulevaisuuden näkeminen moninaisena ja noiden moninaisten tulevaisuuksien yhdistäminen osaksi omaa suunnittelua siten, että osataan varautua useampaan toteumaan.

Kolmas ennakointiin liittyvä sudenkuoppa ajankohtaistuu, kun ajatellaan jonkin tulevaisuuden kannalta keskeisen ongelman tulevan vastaisuudessa ratkaistuksi vielä toistaiseksi määrittelemättömän tai tuntemattoman muutoksen tai kehitysaskeleen myötä. Tällöin ennakointiin rakennetaan sisään oletus, joka ei pohjaudu mihinkään nyt tunnettuihin faktoihin. Tällaista ajattelua voidaan pyrkiä ehkäisemään sillä, että pohditaan tulevaisuutta, jossa ongelmaa ei olekaan saatu ratkaistua. Sen kanssa on vaikkapa vain opittu elämään. On siis rohkeasti harkittava myös sellaisia tulevaisuuksia, jotka eivät ole nykyisyydestä katsottuna täysin toivottavia.

Ylläkuvatut ongelmat ovat hyvin inhimillisiä. Niiden uhreina tehtyjä päätöksiä tulee varmastikin vastaan niin valtiollisella tasolla, yrityselämässä kuin myös yksittäisen ihmisten elämänpoluilla. Yhteistä kaikkien välttämiselle on tulevaisuuden lähestyminen määrätyllä nöyryydellä. On tunnustettava nykyiset tosiasiat ja katsottava millaiset suuntaviivat ne tuleville ajoille antavat. Samalla on yritettävä havaita ne muuttujat, jotka muodostavat suurimmat epävarmuudet tulevaa ajatellen. Systemaattisella ja tosiasiain tunnustamisesta lähtevällä ennakointityöllä voimme pyrkiä siihen, että välttäisimme ainakin pahimmat sudenkuopat tulevaisuutta tarkastellessa. On kuitenkin muistettava, että paraskaan ennakointityö ei koskaan voi antaa meille täyttä kontrollia tulevaisuuteen nähden. Voimme vain toivoa kykenevämme viisaasti varautumaan niihin asioihin, joita voi mahdollisesti tapahtua. Kenties voidaankin sanoa, että kaiken ennakoinnin viimekätisenä tavoitteena on tuon viisauden lisääminen.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin