Alhainen työttömyys ja korkeat palkankorotukset kertovat Venäjän rakenteellisista heikkouksista

Pulloposti 13
Sinikka Parviainen
Vanhempi ekonomisti
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Venäjällä on viimeisen kolmen vuoden ajan saavutettu uusia ennätyksiä alhaisessa työttömyydessä ja kärvistelty työvoimapulassa. Venäjän tiedeakatemian tutkijoiden arvioiden mukaan työvoimapula oli jo vuoden 2023 lopussa lähes viisi miljoonaa henkilöä. Vuonna 2025 talouskasvu on lähes tyrehtynyt, mutta työttömyys on pysynyt ennätysalhaisena. Venäjän tilastoviranomaisen Rosstatin ennusteen mukaan kuluvana vuonna työikäinen väestö supistuu 1,4 miljoonalla, mikä tarkoittaa yhä 3–4 miljoonan työntekijän vajetta.

Työvoimapulan taustalla on ennen kaikkea Venäjän heikko demografinen kehitys viimeisen 30 vuoden ajalta. Pulaa on kärjistänyt nopeasti kasvanut työvoiman tarve sotateollisuudessa ja rintamalla, sodan aiheuttamat menetykset ja heikentynyt nettomaahanmuutto. Sotateollisuudessa työskenteli virallisten tietojen mukaan 3,8 miljoonaa ihmistä vuoden 2024 puolivälissä ja palkkoja näillä aloilla on nostettu jopa 20–40 % kahden ensimmäisen sotavuoden aikana. Mahdollisesti yli 300 000 sotilasta [1] on haavoittunut vuoden 2025 aikana, ainakin 90 000 on kadonnut rintamalla ja hieman yli miljoona on armeijan käytössä. Venäjän 76-miljoonaisesta työvoimasta tämä muodostaa vielä pienen osan, mutta on omiaan pahentamaan jo olemassa olevia heikkouksia.

Erityisesti osittainen liikekannallepano syksyllä 2022 kiihdytti maastamuuttoa. Arvio lähtijöiden määrästä on noin miljoona. Noin 40–45 % lähteneistä arvioidaan palanneen myöhemmin. Venäjällä on myös viime vuosina kiristetty maahanmuuton kriteereitä, mikä on pahentanut työvoimapulaa erityisesti palvelualoilla, logistiikassa ja rakentamisessa ja nostaa palkkapaineita. Vuodesta 2022 lähtien ja erityisesti maaliskuun 2023 Crocus City:n terroristihyökkäyksen jälkeen yli 30 alueella on lisätty rajoitteita maahanmuuttajien työskentelylle.

Työvoimapula on osaltaan vaikuttanut palkkojen nopeaan kasvuun ja jatkunut vuonna 2025 (nimellispalkat +14 % lokakuussa), vaikka talouskasvu on hiipunut. Kasvavat työvoimakustannukset heikentävät yritysten tilannetta, kun samalla kysyntä laskee, verorasite on kasvanut ja liiketoimintaympäristö on muuttunut heikommaksi [2].

Vuoden 2025 aikana työmarkkinoiden nopeasta heikentymisestä oli yhä enemmän merkkejä, vaikka työttömyysaste on yhä ennätysalhaisella tasolla 2 %:ssa. Perinteisesti työmarkkinat joustavat palkanlaskuilla ja/tai osa-aikatyöllä kuin suorilla irtisanomisilla. Rosstatin tilastojen mukaan työnantajan aloitteesta osa-aikatyötä tekevien määrä on yli kolminkertaistunut tammi-syyskuussa 2025 verrattuna edelliseen vuoteen. Myös palkkarästit, jotka olivat suuri ongelma Venäjällä takavuosina, ovat lähteneet nopeaan kasvuun. Maksamattomien palkkojen kasvu on yleensä ennakoinut vakavaa taantumaa, työttömyyden kasvun tullessa vasta perässä. 

Työvoimapulaan selkein ratkaisu on kasvattaa tuottavuutta. Venäjällä työn tuottavuus on kuitenkin kehittyneitä maita merkittävästi alhaisemmalla tasolla ja kehittynyt heikosti. Taloustieteellisen teorian mukaan reaalisen tuotepalkan kasvun tulisi vastata korkeintaan tuottavuuden kasvua [3], jotta palkkojen kasvattaminen olisi kokonaistaloudellisesti kestävää. Venäjällä tämä ero on revennyt sodan aikana lähelle koronapandemian tasoa: vuonna 2024 reaalisen tuotepalkan taso oli 12 % korkeampi kuin vuonna 2021, kun taas työn tuottavuus oli kasvanut vain hieman alle 3 %. Näin heikko työn tuottavuuden kehitys on poikkeuksellista tilanteessa, jossa talouskasvu on ollut huomattavan nopeaa.

Työvoiman kustannukset ja tuottavuus eriytyneet sodan aikana. 

Venäjän työmarkkinoiden haasteet vaikeutuvat 2030-luvulle asti, jolloin työmarkkinoille tulee aikaisempia suurempia ikäluokkia. Nykyinen syntyvyyden taso ei kuitenkaan lupaa hyvää pitemmällä tähtäimellä ja vuoden alussa 2025 Venäjällä syntyi vähiten lapsia 200 vuoteen. Mahdollisen rauhan tilanteessa työmarkkinoille palaavista sotilaista tai sotateollisuudesta vapautuvista reserveistä tuskin on suurta apua, koska armeijan vahvuus ja sotateollisuuden tuotanto säilynee korkeana vuosiksi eteenpäin ja palaavien työkyky on todennäköisesti heikko. Sodan suurempi vaikutus työmarkkinoihin ja venäläiseen yhteiskuntaan on väestötieteilijöiden mukaan ennen kaikkea sosiaalisten ongelmien lisääntymisellä.

Alhainen työttömyys Venäjän tilanteessa kuvaa ennen kaikkea vuosikymmenien heikkoa väestön kehitystä ja tuottavuutta. Sota kärjistää näitä rakenteellisia ongelmia ja heikentää pitkän tähtäimen kestävän kasvun edellytyksiä. Tuottavuuden positiivista kehitystä estää muiden tekijöiden ohella pakotteet, jotka tekevät uusimman teknologian hankkimisen yhä kalliimmaksi tai estävät sen kokonaan. Valitettavasti nämäkään kärjistyvät ongelmat tuskin vaikuttavat merkittävästi Kremlin johtopäätöksiin sodan jatkamisesta.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin