news

Uutisia meiltä

8.12.2017 14.07

BALEX-seminaari hylkyjen oikeudellisesta asemasta ja ympäristöriskeistä kokosi asiantuntijat yhteen Helsingissä 29.-30.11.2017

Baltic Area Legal Studies BALEX järjesti yhteistyössä Suomen ympäristökeskus SYKEn kanssa kaksipäiväisen seminaarin ”Wrecks as Environmental Risks: The Legal Framework”, jossa keskusteltiin hylkyihin liittyvistä ympäristöriskeistä ja oikeudellisista haasteista.

DSCF8659
Apulaisprofessori Ida-Maja Hasselöv Chalmersin teknillisestä yliopistosta kuvasi esitelmässään hylkyongelman laajuutta Itämerellä.
Hylkyjen kohdalla ongelmia syntyy esimerkiksi silloin, jos ei ole selvää, kuka on vastuussa hylystä tai jos hylky aiheuttaa ympäristölle vaaraa, mutta on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas. Seminaarissa tuotiin esille niin kansainvälisen oikeuden näkökulmia kuin monia kansallisiin lainsäädäntöihin liittyviä piirteitä. Puhujat olivat Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Puolasta, Saksasta, Etelä-Afrikasta, Kanadasta ja Venäjältä, mikä takasi monipuolisen seminaariohjelman ja vilkkaan keskustelun eri maiden käytännöistä.

Seminaarin ensimmäisenä päivänä ohjelma koostui kansainväliseen oikeuteen ja julkisoikeuteen liittyvistä puheenvuoroista. Åbo Akademin dosentti Henrik Ringbom käsitteli puheessaan hylkyjen asemaa kansainvälisessä oikeudessa. Hylkyjä koskevat kansainväliset sopimukset koskevat joko yli 100 vuotta vanhoja tai tulevia hylkyjä, jolloin meiltä puuttuu lainsäädäntö hylyille, jotka eivät sovi kumpaakaan kategoriaan. Lisäksi hylyn elinkaaressa on erilaisia vaiheita, joihin sovelletaan eri lainsäädäntöä, minkä lisäksi tulee ottaa huomioon myös hylyn sijainti ja kuka sen omistaa. Ongelmaksi nouseekin usein kysymys siitä, kenen pitäisi toimia ja mitä pitäisi tehdä.
DSCF8696
BALEXin tutkimuskoordinaattori, dosentti Henrik Ringbom toi esille hylkyjen elinkaareen liittyviä piirteitä ja vaikutuksia oikeudelliseen asemaan.
World Maritime Universityn apulaisprofessori Henning Jessen pyrkikin vastaamaan esitelmässään siihen, ketä voidaan pitää vastuussa, jos hylky aiheuttaa ympäristölle haittaa, sillä toisinaan hylky voi olla yhden valtion omaisuutta, mutta sijaitsee toisen valtion maaperällä. Tällä hetkellä valtioilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia pitää toisia valtioita vastuussa ilman sitovaa kansainvälistä oikeutta. Asiaa vaikeuttaa myös, jos laivan omistaja on yksityishenkilö eikä valtio tai jos hylky on entinen sotalaiva. Sotalaivojen tapauksessa haasteena on lisäksi se, että historiallisiin konflikteihin ei voi soveltaa nykyistä ympäristöoikeutta, vaan niitä tulee tulkita sen aikaisen lainsäädännön mukaan. Toisen maailmansodan jäljiltä Itämeressä olevissa hylyissä onkin yhä räjähteitä ja kemiallisia aseita, jotka uhkaavat sekä meriympäristöä että ihmisiä. Tästä aiheesta puhui Benedykt Hac, joka käsitteli aihetta erilaisten tutkimusprojektien kautta.
DSCF8787
Ruotsin ulkoministeriön oikeudellinen neuvonantaja Marie Jacobsson pohti tarvetta ympäristönsuojelun ja kulttuuriperinnönsuojelun huomioivalle lainsäädännölle Itämeren alueella.
Ympäristönsuojelu ja kulttuuriperinnönsuojelu voivat toisinaan olla ristiriidassa, sillä hylky voi olla sekä ympäristöriski että arvokas osa merenalaista kulttuuriperintöä. Tätä haastetta käsiteltiin kahdessa eri puheenvuorossa. Oikeudellinen neuvonantaja Marie Jacobsson Ruotsin ulkoministeriöstä pohti tarvetta lainsäädännölle Itämeren alueella, joka ottaisi huomioon sekä kulttuuriperinnön että merenalaisen ympäristön suojelun. Museoviraston oikeudellinen neuvonantaja Juha Maanperä puolestaan huomautti, ettei kulttuuriperinnön suojelu estä ympäristönsuojelua, mutta ympäristönsuojeluun tähtäävät toimenpiteet eivät saisi vahingoittaa kulttuuriperinnöllisesti arvokkaita hylkyjä. Ennakointi ja kommunikointi eri tahojen kanssa on tärkeää, sillä monesti toiminta keskeytyy, kun eteen tulee yllätyksiä, joita ei ole huomioitu.

Seminaarissa kuultiin myös puheenvuorot Ruotsin, Venäjän ja Kanadan kansallisista lainsäädännöistä ja käytännöistä liittyen hylkyihin ja niiden poistamiseen. Aiheista puhuivat tutkija Fredrik Lindgren Ruotsin vesiviranomaiselta, professori Alexander Skaridov Admiral Makarov State Maritime -yliopistolta ja professori Neil Bellefontaine World Maritime -yliopistolta.

DSCF8840
Tafsir Johansson ja Neil Bellefontaine (ei kuvassa) World Maritime Universitysta kertoivat Kanadan käytännöistä hylkyjen poistamisessa.
Seminaarin toisena päivänä oli vuorossa yksityisoikeuteen liittyviä puheenvuoroja, joista emeritusprofessori Peter Wettersteinin puheessa käsiteltiin muun muassa hylkyjen omistajien ja pelastajien vastuuta. Lisäksi kuultiin Norjan viranomaiskäytännöistä hylkyjen pelastusoperaatioiden suhteen esimerkiksi silloin, jos hylyn omistaja on yksityishenkilö ja hylkyjen asemasta ympäristöprojekteina, jolloin hylyn säilyminen operaatioissa ei ole ensisijainen tavoite.
DSCF8954
Åbo Akademin professori Markku Suksi puhui esitelmässään valtion vastuusta ympäristöriskien ehkäisemisessä ja miten käytännön eroavat Pohjoismaiden välillä.
DSCF8973
Oikeudellinen neuvonantaja Kjersti Tusvik Norjan rannikkohallinnosta kertoi Norjan viranomaisten hylkyjen pelastusoperaatiokäytännöistä.
Kokemuksia hylkyjen pelastusoperaatioista kertoi puolestaan kapteeni Nicholas Sloane, joka on ollut mukana monissa operaatioissa, muun muassa pelastusjohtajana uponneen Costa Concordia -risteilyaluksen pelastamisessa. Hän pohti esitelmässään pelastajien roolia ympäristöriskeihin vastaamisessa ja sitä, millaisia oikeudellisia ratkaisuja tulisi tehdä.
DSCF9023
Kapteeni Nicholas Sloane puhui hylkyjen pelastusoperaatioista pelastajan näkökulmasta ja kertoi myös omista kokemuksistaan.
DSCF9090
Yleisö kommentoi aktiivisesti paneelikeskustelua, johon osallistuivat Pekka Parkkali Rajavartiolaitokselta, Matti Eronen Liikennevirastolta, Riikka Alvik Museovirastolta, Anita Mäkinen Trafilta ja Jorma Rytkönen SYKEltä (ei kuvassa).
Esitelmien jälkeen ohjelma jatkui Ville Peltokorven alustaman ja Saara Ilvessalon puheenjohtaman paneelikeskustelun merkeissä, jossa alustajina oli eri viranomaistahojen edustajia.  Paneelikeskustelussa keskityttiin erityisesti siihen, mihin suuntaan jatkossa tulisi kulkea ja tarvitsemmeko esimerkiksi uutta lainsäädäntöä, viranomaisten yhteistyötä vai jotakin muuta haasteisiin vastaamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona pohdittiin esimerkiksi öljynsuojelurahaston sääntöjen muuttamista niin, että rahastosta voitaisiin maksaa korvauksia ja avustuksia myös hylyistä aiheutuvista öljyvahingoista ja niiden torjumisesta ennalta.

Lisätietoja, videoita ja esitykset seminaarista.

Palaa otsikoihin



LOGO text suuri