map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




26.4.2018 9.00

Verkostoista vauhtia – Baltian kauppayhdistykset nyt ja tulevaisuudessa

Pulloposti 19
Risto Hiekka, puheenjohtaja, Suomi-Latvia kauppayhdistys
Lenina Rautonen, puheenjohtaja, Suomalais-Eestiläinen kauppayhdistys
Ieva Kovarskyte, puheenjohtaja, Suomi-Liettua kauppayhdistys

baltia

Baltian maiden kasvutrendi, kansainvälistynyt yrityssektori ja uudet liiketoimintamahdollisuudet luovat positiivista kiinnostusta kaupankäynnille Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Kahdenväliset kauppayhdistykset ovat omalta osaltaan auttaneet ja aktivoineet yrityksiä näkemään näitä tilaisuuksia jo yli neljännesvuosisadan. 

Muutoksia, mullistuksia ja päätä huimaavaa kehitystä

Suomi-Liettua kauppayhdistys (SuLi) perustettiin vuonna 1994, neljä vuotta Liettuan uudelleenitsenäistymisen jälkeen, tavoitteena edistää Suomen ja Liettuan välisiä kauppa- ja taloussuhteita. Yhdistyksen alkuaikoina fokus oli selkeästi Suomesta Liettuaan: suomalaisten yhtiöiden etabloituminen ja suomalaisten tuotteiden vienti Liettuaan. Kuluneiden vuosien aikana tilanne on muuttunut merkittävästi. Liettualaiset yhtiöt ovat kasvavassa määrin kiinnostuneet Suomen markkinoista ja löytäneet täältä paikkansa. Suomen ja Liettuan kauppasuhteiden kasvaessa myös ympäröivä maailma on muuttunut. Perspektiivi on yhä useammin ylemmällä tasolla: Baltian ja Pohjoismaiden suhde, Itämeren alueen asema EU:ssa, roolimme maailmankartalla.

Verkostoitumista Suomenlahden molemmin puolin

Viro uudelleen itsenäistyi toisena Baltian maana 1991. Suomalais-Eestiläinen kauppayhdistys (SEKY) oli perustettu jo joulukuussa 1990. SEKY:llä on ollut Viron itsenäistymisestä lähtien tärkeä rooli Suomen ja Viron kaupankäynnissä ja kauppayhdistyksen suhteet ovat olleet alusta alkaen korkeatasoisia. Nykyään Suomi ottaa monessa asiassa nopeasti kehittyneestä ja kehittyvästä ennakkoluulottomasta Virosta oppia erityisesti digitalisaation saralla. Maidemme välillä on poikkeuksellisen tiiviit ja lämpimät suhteet kaikilla mahdollisilla tasoilla. Viime vuosina on keskusteltu paljon kaupankäynnin fyysisistä edellytyksistä, infrastruktuurista, joka edelleen helpottaisi maidemme välistä kauppaa. Nämä megaluokan hankkeet - Rail Baltica -junayhteys, joka yhdistää Helsingin, Baltian pääkaupungit ja Varsovan - ja Suomenlahden alittava tunneli Helsingistä Tallinnaan - ovat ottaneet aimo askelia eteenpäin. Todennäköisyys sille, että viimeistään lapsenlapsemme näkevät tunnelista päivänvaloa, on noussut merkittävästi. Maidemme välinen kauppa ei kuitenkaan riipu näistä hankkeista, sillä meritse liikkuu rahti jokaisena vuorokauden aikana ympärivuotisesti nopeasti ja tehokkaasti. Vuosittain jo liki kymmenen miljoonaa matkustajaa ylittää lahden ja määrien oletetaan kasvavan. Laivaston määrä kasvaa edelleen ja vuorovälit tihenevät. Suomalaiset ja virolaiset yritykset ja ihmiset toimivat luontevasti molemmin puolin Suomenlahtea, olemme nykyään toistemme kotimarkkinat.    

Mitä enemmän kontakteja, sitä enemmän kontrahteja

Latvia itsenäistyi elokuussa 1991 – Baltian maista viimeisenä ja maassa alkoi uusi aikakausi. Latviassa lähdettiin innokkaasti opettelemaan markkinataloutta ja uusia yrityksiä syntyi kuin sieniä sateella. Suomalaiset yritykset, pankit ja vakuutusyhtiöt katsoivat heti alusta lähtien aktiivisesti etelän suuntaan: ensiaallossa hakeuduttiin Viroon mutta heti seuraavana vuorossa oli Latvia. Suomi-Latvia kauppayhdistys (LAKY) perustettiin 1996 verkottamaan sekä jakamaan kokemuksia yritysten välillä. Nykyään latvialaiset yritykset etsivät aktiivisesti kumppanuuksia ja toiminnan suunta on kääntymässä.

Tänä päivänä lähes kaikki yritystoiminta toimii ennalta ennustettavalla tavalla Baltian maissa. Sen sijaan että kauppayhdistyksistä haetaan kokemuksia tai ohjeita vaikeuksien voittamiseen, on nykyään kyse enemminkin tiedon, kontaktien ja verkostojen siirrosta. Vaikka elämme digitaalisessa maailmassa, yritysten välinen kaupankäynti edellyttää nyt ja jatkossa fyysisiä tapaamisia, asiantuntemusta ja kontaktien luomista.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin



Henkilötietolain (523/1999) 10 §:n mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä