map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




5.12.2018 9.00

Vantaa ammentaa Itämerestä elinvoimaa

Pulloposti 49
Ritva Viljanen
Vantaan kaupunginjohtaja

Itämeren alueen voi määritellä usealla tavalla, mutta keskiössä pyörii kuitenkin aina meri ja etenkin meriliikenne. Vaikka Vantaa on luopunut omasta merenrantayhteydestään,eli vuonna 1966 Vuosaaresta ja 2007 vielä pienestä merenrantapalasta Sipoossa, ei Itämeren merkitys kaupungin elinkeinoelämälle ole vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Tavaraliikenteeseen, merenkulkuun ja paikantamiseen liittyvän osaamisen ja matkailun saralta Vantaa on osa Itämeren aluetta ja sen arvoyhteisöä rantaviivattakin.

Vantaan kehitys sai alkusysäyksensä jo varhaisella keskiajalla Ruotsista saapuneiden siirtolaisten myötä 1200-1300-lukujen taitteessa. Koko historiallisella ajalla Vantaan alueella on ollut laajat kansainväliset kontaktit. Itämeri on ollut yhdistävä tekijä, joka on mahdollistanut matkoja kauas kotiseudulta. Kontaktit Eurooppaan jatkuivat myös keskiajan jälkeen ja Vantaalla tehdyt arkeologiset kaivaukset kertovat vilkkaista kontakteista Keski-Eurooppaan.

Itämeri toimi vahvasti Eurooppaa yhdistävänä tekijänä. Merta pitkin kaupungista ja satamasta toiseen purjehtivat hansakauppiaat rikkaissa lasteissaan kulkevilla koggeilla. Tavaraa liikkui vilkkaasti ja arkeologisesti onkin koko Itämeren alueella havaittavissa hyvin yhteneväinen esinekulttuuri. Merellä kulkeminen saattoi olla myös vaarallista, sillä Itämeren vilkas kauppaliikenne houkutteli merelle kaappareita ja merirosvoja.

Historiallinen kytkös Itämereen on Vantaalla ilmeinen. Vantaanjoen ja Keravanjoen yhtymäkohdasta on jatkunut yhteys meren kautta maailmalle. Tähän solmukohtaan kasvoikin Helsingin pitäjän kirkonkylä, Vantaan historiallinen keskus. Kirkonkylän Pyhän Laurin kirkko on koko pääkaupunkiseudun vanhin rakennus ja siellä käytiin keskiajalla kirkossa myös nykyisestä Helsingistä käsin. Tekniikan myötä rautatiet ja moottoritiet ovat korvanneet suorat laivayhteydet, mutta meriyhteys säilyy kaupungissa voimakkaana.

Työ- ja elinkeinoministeriön 2016 selvityksen mukaan meriklusteriin kuului 105 Vantaalla sijaitsevaa yritystä. Samaisen selvityksen mukaan Vantaalla oli viidenneksi eniten meriklusteriin kuuluvia yrityksiä, edellään vain perinteisinä merikaupunkeina tunnetut Helsinki, Turku, Espoo ja Kotka. Tämä saattoi tulla monelle yllätyksenä, mutta tulosta selittää Vantaan keskeinen sijainti logistiikan ja rahtiliikenteen solmukohdassa. Vantaalla näkyvätkin vahvasti kuljetuksen ja varastoinnin toiminta elinkeinoelämässä. Tällä hetkellä Vantaalla on vajaat 1400 kuljetuksen ja varastoinnin yritystä. Vantaalaisille työllistävä vaikutus on merkittävä. Vuonna 2015 kaupungissa oli runsas 17 000 työpaikkaa kuljetuksen, varastoinnin ja logistiikan toimialalla ja suoraan tavaravirrasta riippuvaisella kaupan alalla työskenteli peräti 22 230 henkilöä. Vantaata voi siis hyvällä syyllä pitää suomalaisen kaupan pääkaupunkina.

Liikenneviraston mukaan Suomen ulkomaankaupassa kuljetettiin vuonna 2017 tavaraa lähes 103 miljoonaa tonnia, mikä oli prosentin vuotta 2016 enemmän. Tavaraa vietiin lähes 46 miljoonaa tonnia ja tuotiin 57 miljoonaa tonnia. Tästä merikuljetuksia oli 83% ja maakuljetuksia noin 14%. Meriliikenteen merkitys Vantaalle on keskeinen erityisesti varastoinnin ja kuljetuksen sekä kaupan toimialoilla, sijaitseehan maamme merkittävimmät logistiset keskittymät Vantaalla, Aviapoliksessa. Vuosaaren satama kytkeytyy Kehä III:n välityksellä sujuvasti lentokenttäalueeseen ja maamme moottoriliikenteen pääväylät yhdistävät meri- ja lentoliikenteen joustavasti koko maahan Vantaan kautta. Satamasta on lisäksi nykyään sujuva rautatieyhteys myös pohjoiseen. Vantaa onkin Suomen logistiikan suurin HUB useammallakin mittarilla laskettuna.

Kuljetusketjuissa keskeisiä tekijöitä ovat toimivuus, turvallisuus, ympäristönsuojelu, taloudellisuus ja älykkyys. Näistä löytyykin sekä Vantaan että samalla Suomen valtit kilpailtaessa kansainvälisen tavaraliikenteen huolinnassa ja sen nopeudessa. Hyvänä esimerkkinä vantaalaisen yrityksen panoksesta tavaraliikenteen uusien, globaalien, markkinoiden avaamisessa on Finnair Cargo joka yhdistää Aasian ja Euroopan suorilla yhteyksillä. Vaikka lentorahdin tonnimäärät koko tavaraliikenteestä ovat vain muutamia prosentteja, on sen arvo rahdista moninkertainen. Ja mitä pidemmälle tarve tehostaa tavaravirtojen logistiikkaa etenee, sitä vahvemmaksi Vantaan rooli tavaraliikenteen solmukohtana kasvaa. Tähän tulevat vaikuttamaan Suomen laajuisesti myös lentokentän mahdollinen rautatieyhteys pohjoiseen ja suunnitteilla oleva tunneli Tallinnan kautta Baltiaan.

Myös matkailu sivuelinkeinoineen on Vantaalle erittäin tärkeä vahvuus. Tilastoidut yöpymiset Vantaalla ovat kasvaneet kaikista maamme kaupungeista voimakkaimmin ja tänä päivänä Vantaa on hotelliyöpymisissä jo maan kolmonen, edellään vain Helsinki ja Tampere. Kasvu tulee suurimmaksi osaksi ulkomailta ja etenkin Aasiasta. Näitä markkinoita ajatellen Helsinki-Vantaan lentokenttää onkin syytä markkinoida myös koko Itämeren ympärillä olevaa tarjontaa yhdessä lähialueen kaupunkien ja valtioiden kanssa. Aasiasta matkustava lentää kätevästi Vantaalle ja viettää monipuolisen loman tutustumalla Tallinnaan ja muihin kätevästi tavoitettavissa oleviin kohteisiin. Synergiaedut yhteisessä alueen markkinoinnissa ovat ilmeiset ja yhteistyötä tulisikin kehittää jatkossakin.

Voidaan siis todeta, että Vantaa on monella tapaa luonnollinen osa Itämeren aluetta elinkeinorakenteensa kautta. Vantaan väestöstä merkittävä osuus on Baltian maista muuttaneita ja tämä luo omanlaisensa yhteyden Itämeren yli ja antaa osviittaa yhä liikkuvammasta väestöstä Itämeren alueella.  Ja vaikka Vantaalla ei ole omaa merenrantaa, täällä tiedetään, että Itämeri alkaa puroista.

Siksi Vantaa otti Itämerihaasteen vastaan jo vuonna 2007. Nyt uudistetun ja vuoteen 2018 jatkuvan haasteen myötä työtä Itämeren hyvinvoinnin eteen sitoudutaan jatkamaan. Vantaa jatkaa vesiensuojelun toimenpiteitään ja pyrkii niitä tehostamaan. Uudessa Itämerihaasteessa Vantaa myös pyrkii lisäämään tietoisuutta kaupungin vesistöistä. Kuntalaisia ja muita yhteistyötahoja myös aktivoidaan toimimaan lähivesien hyväksi Itämerihaasteen teeman Aktiivinen Itämerikansalaisuus alla. Itämeri, kaupankäynti ja matkailu ovat aina olleet erittäin tärkeitä Vantaalle ja sen alueella eläneille ihmisille. Nuo elementit ovat säilyttäneet tärkeytensä vuosisatojen ajan. Uusin elementti on Itämeren suojelu. Itämeri on aina kantanut meitä, kuljettanut ja tarjonnut suojaa ja mahdollisuuksia. Nyt se tarvitsee meitä. Jotta voimme jatkaa yhteistä taivaltamme tästäkin eteenpäin.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä